Tšekin talous

Tšekin talous on pitkälle kehittynyt sosiaalinen markkinatalous, jossa on korkea elintaso. Vuonna 2017 Tšekin ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli 35 223 dollaria. [2]

Tšekin talous

Praha, Tšekin pääkaupunki
Valuutta Tšekin koruna
Tilikausi kalenterivuosi
Jäsenyydet EU, WTO, OECD
Tilastot
BKT 209.7 mrd. $ (2017) [1]
- per asukas 35 223 $ (PPP) (2017) [2]
- kasvu 4,6 % (2017) [3]
- toimialoittain maatalous 2,5 %
teollisuus 37,8 %
palvelut 59,7 % (2016) [1]
Inflaatio 2,3 % (syyskuu 2018) [4]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 9,7 % (2017) [5]
Gini-kerroin 25,0 (2015) [6]
Työvoima 5,427 milj. (2017) [1]
- toimialoittain maatalous 2,9 %
teollisuus 38,1 %
palvelut 58,9 % (Q3 2016)
Työttömyys 2,5 % (elokuu 2018) [7]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 161,2 mrd. $ (2016) [8]
Vientituotteet koneet ja laitteet,
raaka-aineet ja polttoaineet,
kemikaalit
Merkittävimmät
vientimaat		 Saksa 32,4 %,
Slovakia 8,4 %,
Puola 5,8 %,
Iso-Britannia 5,2 %,
Ranska 5,2 % (2016) [9]
Tuonti 140,3 mrd. $ (2016) [8]
Tuontituotteet koneet ja laitteet,
raaka-aineet ja polttoaineet, kemikaalit
Merkittävimmät
tuontimaat		 Saksa 30,6 %,
Puola 9,6 %,
Kiina 7,5 %,
Slovakia 6,3 %,
Alankomaat 5,3 % (2016) [10]
Julkinen talous
Julkinen velka 35,1 % BKT:sta (2017) [1]
Budjetin tulot 83,62 mrd. $ (2017)[1]
Budjetin menot 83,93 mrd. $ (2017) [1]

Tšekki on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 2004, mutta se käyttää omaa valuuttaansa, Tšekin korunaa. Maaliskuussa 2018 Tšekin työttömyysaste oli koko EU:n alhaisin, 2,2 %.[7] Maan suhteellinen köyhyysaste on OECD-maiden toiseksi pienin heti Tanskan jälkeen. [11]

Historia

Tšekin teollisuudella on pitkät perinteet. 1800-luvulla nykyisen Tšekin alueella sijaitsevat Böömi ja Määri olivat keskeisiä alueita Itävalta-Unkarin taloudelle. Tšekin alueella tuotettiin jopa 70 % Itävalta-Unkarin teollisuustuotteista. Vuonna 1919 käyttöönotettu Tšekkoslovakian koruna oli eräs Euroopan vakaimmista valuutoista.

Toisen maailmansodan jälkeen sosialistimaat olivat tiiviisti riippuvaisia Neuvostoliitosta. Tšekkoslovakia oli itäblokin vaurain maa, mutta se jäi jälkeen muusta maailmasta. Kommunistimaiden talousyhteistyön purkautuessa vuonna 1991 Tšekin teollisuus menetti perinteiset markkinansa kommunistimaissa.

Samettivallankumous sai aikaan suuria muutoksia myös taloudessa. Talouselämää vapautettiin ja hintasääntelystä luovuttiin. Kauppasuhteissa Tšekki on suuntautunut entistä enemmän Länsi-Eurooppaan. Valtionyhtiöiden yksityistäminen teki tšekkiläisistä erään eniten osakkeita omistavista kansoista. Vuoteen 1998 mennessä yli 80 % yritystoiminnasta oli yksityisomistuksessa.

1990-luvun loppupuolella Tšekki ajautui poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin. Valtio aloitti talousuudistukset, ja 2000-luvun alussa vienti Saksaan ja muualle EU:hun sai Tšekin talouden takaisin kasvu-uralle. 2000-luvun lopun talouskriisi ei vaikuttanut suuresti Tšekkiin, sillä sen pankkisektori noudatti varovaista politiikkaa 1990-luvun lopun kriisien takia. Lisäksi Tšekin valtionvelka on bruttokansantuotteeseen nähden eräs Keski- ja Itä-Euroopan pienimmistä, ja valtaosa kotitalouksien velasta on paikallista valuuttaa. Kuitenkin vientivetoisena taloutena Tšekki kärsi vientikysynnän pienentymisestä Saksaan ja muihin maihin.

Talouskriisin seurauksena Tšekin talouskasvu oli hidasta, mutta maan talous palautui kasvu-uralle ja elokuussa 2015 Tšekin BKT:n kasvu oli 4,4 %, mikä oli Euroopan suurin luku. [12]

Energia

Tšekki on riippuvainen saastuttavasta ruskohiilestä (osuus sähköntuotannosta vuonna 2012 76 %), mutta pyrkii pienentämään riippuvuuttaan. Maakaasusta kolme neljäsosaa on peräisin Venäjältä ja loput Norjasta.

Lähteet

Aiheesta muualla
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.