Tšekin kieli

Puhuttu tšekki jakautuu kolmeen suureen murreryhmään. Näistä selkeästi yleisin on Böömin alueella puhuttava niin sanottu yleistšekki (obecná čeština), joka on levinnyt laajalle historiallisen ydinalueensa ulkopuolelle ja muodostunut jonkinlaiseksi yleispuhekieleksi. Se poikkeaa kirjakielestä jonkin verran niin kielioppinsa kuin ääntämyksensäkin suhteen. Yleisesti ottaen Böömin murteessa sijataivutus on yksinkertaistunut: Erityisesti instrumentaalin monikossa yleensä unohdetaan monimuotoinen taivutus suvussa ja taivutetaan kaikkia sanoja samalla tavalla. Myös ääntämys on jonkin verran avoimempaa Böömissä kuin Määrin alueella; vokaalien avoimuuden sanotaan olevan erityisesti prahalaisten puheen ominaispiirre. Yleisesti kuitenkin Böömissä puhuttu kieli on melko yhtenäistä eikä eroa eri kylien ja alueiden kesken juurikaan ilmene.

Toinen kolmesta suuresta murteesta on Määrin alueella puhuttu tšekki, joka eroaa kirjakielestä kielioppinsa ja ääntämyksensä sekä muita murteita enemmän myös sanastonsa puolesta: Esimerkiksi Brnon raitiovaunuista käytetään saksalaisperäistä sanaa šalina eikä yleiskielen sanaa tramvaj. Toisin kuin Böömissä, Määrin murteessa on myös hyvin paljon paikallisia eroavaisuuksia. Nykypäivän Määrissä kuitenkin arkikieli on yhä useammin sekoitus eri paikkakuntien murteita, vanhoja paikallisia murteen ominaispiirteitä, kirjakieltä ja nykyään myös Böömin alueen murretta. Kirjakielen käyttö arkipäivän tilanteissa on Määrissä yleisempää kuin Böömissä.

Kolmas suuri murre on Tšekille kuuluvassa pienessä osassa Sleesiaa, Ostravan kaupungin ympäristössä puhuttu murre. Tämä murre muistuttaa eniten kirjakieltä, mutta sitä puhutaan hyvin nopeasti, ja pitkät vokaalit jäävät usein samanpituisiksi kuin lyhyet.

Tšekki on synteettinen kieli, jonka sanat taipuvat hyvin monimuotoisesti. Nominit taipuvat seitsemässä sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä, akkusatiivissa, datiivissa, vokatiivissa, lokatiivissa ja instrumentaalissa sekä lisäksi yksikössä ja monikossa. Sukuja on kolme. Lisäksi maskuliinisukuisilla sanoilla on joissakin sijamuodoissa erillinen taivutus elollisille ja elottomille kohteille.

Verbit taipuvat kolmessa aikamuodossa – preesensissä, futuurissa ja preteritissä – sekä kolmessa tapaluokassa: indikatiivissa, imperatiivissa ja konditionaalissa. Lisäksi verbit taipuvat persoonan ja luvun mukaan. Verbeille on ominaista myös slaavilaisille kielille tyypillinen taipuminen aspektimuodoissa, joita on kaksi: Imperfektinen aspekti kuvaa päättymätöntä tai toistuvaa toimintaa, perfektinen taas loppuun asti suoritettua toimintaa.

Nominien ja verbien taipuminen tapahtuu sanan loppuun lisättävillä liitteillä; myös astevaihtelu on yleistä. Päätteitä on runsaasti ja ne ovat usein epäsäännöllisiä.

Sanajärjestys on suhteellisen vapaa, ja sitä käytetään suomen tavoin merkitsemään muun muassa eri näkökulmia: Češi udělali revoluci (Tšekit tekivät vallankumouksen), Revoluci udělali Češi (Vallankumouksen tekivät tšekit), Češi revoluci udělali (Tekivät tšekit vallankumouksen).

Tšekkiä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla lisättynä joukolla erikoismerkkejä. Kirjaimet Č, Ch, Ř, Š ja Ž aakkostetaan omiksi kirjaimikseen (Ch tulee H:n jälkeen), muut erikoismerkein varustetut kirjaimet aakkostuvat peruskirjaimen mukaan. Ohessa tšekin kielen aakkosjärjestys kokonaisuudessaan (suluissa olevat eivät aakkostu omiksi kirjaimikseen):

A, (Á), B, C, Č, D, (Ď), E, (É), (Ě), F, G, H, Ch, I, (Í), J, K, L, M, N, (Ň), O, (Ó), P, Q, R, Ř, S, Š, T, (Ť), U, (Ú), (Ů), V, W, X, Y, (Ý), Z, Ž.

• g-kirjain ei kuulu tšekin oikeinkirjoitukseen ja esiintyy vain uudehkoissa lainasanoissa (agent, alergie, gramatika, program). Muinaisslaavilainen [g] on tšekissä muuttunut h-äänteeksi (esim. sana hvězda ’tähti’ << *gvězda. Omaperäisissä sanoissa 'kde' ja 'kdo', joissa äänne esiintyy, se kirjoitetaan k-kirjaimella.

• kirjain Ů lausutaan pitkänä uu:na, samoin kuin Ú. Sitä käytetään vain sanoissa, joissa on historiallisesti ollut pitkä oo-äänne, joka on aluksi muuttunut uo-diftongiksi, joka on myöhemmin alettu lausua pitkänä uu:na. (esim. kůň, ”hevonen”, vrt. venäjän конь tai suomen lainasana ”koni”).

»Všichni lidé rodí se svobodní a sobě rovní co do důstojnosti a práv. Jsou nadáni rozumem a svědomím a mají spolu jednat v duchu bratrství.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]

• Suomi–tšekki-sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Katsaus tšekin kieleen (englanniksi)

Euroopan unionin viralliset kielet

bulgaria · englanti · espanja · hollanti · iiri · italia · kreikka · kroatia · latvia · liettua · malta · portugali · puola · ranska · romania · ruotsi · saksa · slovakki · sloveeni · suomi · tanska · tšekki · unkari · viro