Tšalna

Tšalna[1] (ven. Чална́) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Prääsän piirissä Venäjällä. Se sijaitsee samannimisen joen varrella 23 kilometriä Petroskoista maanteitse luoteeseen.[2] Taajamassa on 2 400 ja kunnassa 3 200 asukasta (vuonna 2012)[3].

Tšalna
Чална

Tšalna

Koordinaatit: 61°53′5″N, 34°4′0″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Prääsän piiri
Hallinto
  Asutustyyppi taajama
  Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 883,4 km²
Väkiluku (2012) 3 200
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Tšalnan kunta Prääsän piirin kartalla.

Maantiede ja asutus

Tšalnan kunnan pinta-ala on 883,4 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu etelässä Prääsän piirin Matroosan ja Prääsän ja lännessä Essoilan kuntiin sekä pohjoisessa Kontupohjan ja idässä Äänisenrannan piireihin[5]. Pinta-alasta 92,9 % on metsää ja 4,7 % vesistöjä[4].

Kunnan alueella virtaavat Suojoki, Tšalna, Takajoki (ven. Zadnjaja) ja Kutismonjoki (Kutižma). Järviä ovat Ylä-Paatjärvi (Verhneje Padozero), Ala-Paatjärvi, Tervalampi, Tsoptsomanjärvi (Tšoptšem), Nimijärvi (Nimozero) ja Liptsakanjärvi (Liptšagskoje).[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennuskivi ja sora[7]. Luonnonsuojelualueita ovat Uutjärvi (Urozero) ja Kutisman lähellä sijaitseva Tšuunoisuo[8].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Viitanan, Ala-Viitanan (ven. Nižnije Vidany) ja Paadjärven kylät, Kutisman (Kutižma) ja Villavaaran (Villagora) asutukset sekä Kutisman, Paadjärven ja Villavaaran rautatieasemat[9]. Toiseksi suurin asutuskeskus on yli 300 asukkaan Viitana[3]. Kesäaikaan väestö kolminkertaistuu lomanviettäjien ansiosta[10]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 67 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 13 % suomalaisia, 8 % karjalaisia, 5 % valkovenäläisiä ja 2 % ukrainalaisia[11].

Historia

Tšalnan taajama on perustettu vuonna 1949 Suojun ja Viitanan metsäteollisuuspiirin työläisasutukseksi[2]. Sen asukkaista suuri osa oli inkerinsuomalaisia[12]. Vuodesta 1950 lähtien Tšalnalla oli kaupunkimaisen taajaman status[13].

Liikenne, talous ja palvelut

Tšalnan kautta kulkee Petroskoin ja Suojärven välinen rautatie ja maantie. Rautatiellä on Tšalnan asema sekä Tšalna-Onežskajan, Paadjärven, Villavaaran ja Kutisman pysäkit.[14] Taajaman lähellä sijaitsee Petroskoin lentoasema[2].

Seudun pääelinkeino on puunhankinta[7]. Tšalnassa toimii metsäteollisuusyritys Šujales[15]. Palveluihin kuuluvat keskikoulu, musiikkikoulu, metsäoppilaitos, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka ja sairaala. Taajamassa on luterilainen kirkko.[2]

Nähtävyydet ja matkailu

Paadjärvien rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Lukinin talo ja aitta entisessä Markelitsan kylässä. Tšalnassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka ja Paadjärvellä saksalaisten sotavankien hautausmaa.[16]

Kunnan matkailupotentiaali perustuu sen luontoon, vesistöihin ja kulttuuriperintöön. Ala-Viitanan kylässä järjestetään helluntaisin suomalais-ugrilainen kulttuurijuhla Suguvastavundu.[17]

Lähteet

Viitteet

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 249. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 256. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
  3. Spisok selskih naseljonnyh punktov na 1 janvarja 2012 goda pryazha.karelia.info. Arkistoitu 8.4.2014. Viitattu 8.4.2014. (venäjäksi)
  4. Generalnyje plany, s. 31.
  5. Generalnyje plany, s. 98.
  6. Generalnyje plany, s. 18.
  7. Generalnyje plany, s. 42.
  8. Generalnyje plany, s. 75.
  9. Generalnyje plany, s. 16.
  10. Generalnyje plany, s. 43.
  11. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 8.4.2014. (venäjäksi)
  12. Generalnyje plany, s. 15.
  13. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 36. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  14. Generalnyje plany, s. 29, 49.
  15. Generalnyje plany, s. 22.
  16. Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 8.4.2014. (venäjäksi)
  17. Generalnyje plany, s. 44–46.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.