Töyhtöpääkyy

Töyhtöpääkyy
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Matelijat Reptilia
Lahko:	Suomumatelijat Squamata
Alalahko:	Käärmeet Serpentes
Heimo:	Kyykäärmeet Viperidae
Suku:	Puffadderit Bitis
Alasuku:	Calechidna
Laji:	caudalis
Kaksiosainen nimi
	Bitis caudalis ; (Smith, 1839)
Synonyymit
	Vipera caudalis Smith, 1839;
Katso myös
	Töyhtöpääkyy Wikispeciesissä; Töyhtöpääkyy Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Töyhtöpääkyy[2] eli sarvikyy[3] (Bitis caudalis) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärmelaji, joka elää Lounais-Afrikan aavikoilla ja pensaikkoalueilla. Se on 30–50 senttiä pitkä, vankkarakenteinen ja yöaktiivinen. Sillä on harmaita, hiekanvärisiä, oransseja ja punaruskeita laikkuja kolmessa suomurivissä. Alapuoli on täysin valkoinen. Töyhtöpääkyyn pää on kolmionmallinen ja sillä on sarvet kummankin silmän yläpuolella. Se synnyttää 4–27 elävää poikasta. Ravintona ovat matelijat, sammakkoeläimet ja nisäkkäät.[3]

Lähteet

Alexander, G.J. & Tolley, K.A.: Bitis caudalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 817. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 177. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.

Aiheesta muualla

ITIS: Bitis caudalis (englanniksi)
The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Bitis caudalis (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[IUCN-1] Alexander, G.J. & Tolley, K.A.: Bitis caudalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)

[2] Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 817. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.

[Readme.fi-3] O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 177. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.