Törnqvist–Tarjanne
Törnqvist–Tarjanne on suomalainen sivistyssuku, yksi useista Törnqvist-nimisistä suomalaisista suvuista. 1900-luvun alussa suvun tunnetuin haara omaksui suomenkielisen nimen Tarjanne. Eräs toinen haara aateloitiin vuonna 1856, joskin se sammui pian.
Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1600-luvun lopulla Sahalahdella veronkantokirjurina ja asiamiehenä toiminut talollinen Johan Törnqvist (n. 1659–1730). Suvun Turkuun asettuneeseen haaraan kuului jalokivisepän poika Pehr Törnqvist, joka kohosi 1800-luvun puolessavälissä oikeusosaston senaattoriksi ja salaneuvokseksi.[1] Hänet aateloitiin vuonna 1856 ja hänen sukunsa esiteltiin seuraavana vuonna ritarihuoneelle numerolla 222. Törnqvist-aatelissuku kuitenkin sammui mieslinjalta jo 1872 hänen poikansa kuollessa ja kokonaan vuonna 1883.[2] Törnqvist-suvun toiseen haaraan kuuluneen Virtain vt. kappalaisen Carl Gustaf Törnqvistin (1822–1910) pojat Onni ja Artturi Johannes Törnqvist ottivat vuonna 1906 suomenkielisen sukunimen Tarjanne syntymäpitäjänsä alueelle ulottuvan samannimisen järven mukaan.[1]
Suvun mahdollinen yhteys eräisiin muihin Törnqvist-sukuihin on epäselvä.[1]
Jäseniä
- Pehr Törnqvist (1788–1870), oikeusosaston senaattori, aatelisen Törnqvist-suvun kantaisä
- August Törnqvist (1822–1872), pankinjohtaja, Pehr Törnqvistin poika
- Onni Tarjanne, vuoteen 1906 Törnqvist (1864–1946), arkkitehti, professori, pääjohtaja
- Artturi Johannes Tarjanne, vuoteen 1906 Törnqvist (1866–1946), kouluhallituksen osastopäällikkö, kansakoulun kehittäjä
- Toivo Tarjanne, vuoteen 1906 Törnqvist (1893–1988), oikeuskansleri, korkeimman oikeuden presidentti, Onni Tarjanteen poika
- Tapio Tarjanne, vuoteen 1906 Törnqvist (1901–1941), hallinto-oikeuden professori, A. J. Tarjanteen poika
- Päivö Tarjanne, vuoteen 1906 Törnqvist (1903–1989), diplomaatti, A. J. Tarjanteen poika
- Pekka Tarjanne (1937–2010), fysiikan professori, poliitikko, pääjohtaja, Päivö Tarjanteen poika
Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Antti Suviranta (1923–2008) kuului sukuun äitinsä puolelta, sillä hän oli A. J. Tarjanteen tyttärenpoika.[1]
Lähteet
- Veli-Matti Autio: / Törnqvist (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Törnqvist. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 27.2.2012.