Törnävä

Törnävä on Seinäjoen vanhin asuinalue, jossa sijaitsevat muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävän kartano, Törnävän kirkko, Hotelli Sorsanpesä,[1] koulutuskeskus Sedun toimipiste, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisia osastoja (Törnävän sairaala), Törnävän leirintäalue sekä Törnävän kesäteatteri. Alueen asukasluku oli 1 163 joulukuussa 2016.[2]

Törnävä
Törnävä (11) sijaitsee joen itärannalla noin neljä kilometriä Seinäjoen keskustasta (1) etelään.
Törnävä (11) sijaitsee joen itärannalla noin neljä kilometriä Seinäjoen keskustasta (1) etelään.
Kaupunki Seinäjoki
Suuralue Östermyran suuralue
Kaupunginosa nro 11
Väkiluku 1 163 (2016)

Noin kolme kilometriä kaupungin keskustan eteläpuolella sijaitseva Törnävä on Seinäjoen maalaiskunnan entinen kuntakeskus. Alueella järjestetään vuosittain muun muassa Provinssirock.[1]

Nimi

Törnävä on saanut nimensä Östermyran kartanon myöhempien vaiheiden myötä. Konkurssin ja huutokaupan vaiheiden jälkeen kartano päätyi vuonna 1904 Ilmajoen tuomiokunnan tuomari, hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen. Törnudd antoi kartanolle sukunsa syntymäpitäjän Tyrnävän ruotsinkielisen nimen Törnävä.[3]

Historia

Östermyran ruukki ja kartano

Kauppaneuvos Abraham Falander perusti vuonna 1798 Tikkukosken varteen Östermyran ruukin, jossa jalostettiin ensin suomalmia ja myöhemmin Ruotsista tuotettua vuorimalmia. Vuonna 1825 ruukin yhteyteen perustettiin ruutitehdas ja ruukin yhteyteen syntyi kartanoalue. 1880-luvulla Östermyrasta kehittyi suurmaatila, jonka yhtyedessä oli useita myllyjä, saha, tiilitehdas, meijeri ja oluttehdas. Östermyrassa oli myös karjanhoito- ja meijerikoulu sekä suuri kivinavetta. Östermyrasta muodostui suurmaatila loistokkaine kartanoineen, jotka loivat puitteet itsehallinnolle ja nykyiselle Seinäjoen kaupungille. Östermyra huutokaupattiin vuonna 1890.[4] 1800-luvulla kaupanteko keskittyi Östermyraan, joka oli nuoren kunnan ydinkeskus. 1870-luvulla kaupanteon painopiste siirtyi Joupin, Jouppilan ja Nyykoolin seudulle.[5]

Liiketoiminnan kehittyminen

Ensimmäinen maakauppa perustettiin Östermyraan jo 1860-luvun alussa. Asialla oli ruukin kirjanpitäjä Johan Adolf Bähr. Kaupan perustamiseen vaikutti, että juuri Östermyrassa oli kaupan pitämiseen tarvittavaa kirjanpitotaitoa. Gustaf August Wasastjerna puolsi Bährin kauppaoikeuksia, millä oli vaikutus myönteiseen päätökseen.[5] Bährin jälkeen kauppa lienee siirtynyt Gustaf August Wasastjernan omistukseen. Tämä kauppa on todennäköisesti ollut vanha Venylä, joka sai nimensä pitkään kestäneestä ja monivaiheisesta rakentamisesta. Myöhemmin Wasastjerna perusti viereiselle tontille toisen kaupan, jota kansan suussa alettiin kutsua Äkkiläksi. Asiakkaita palvelivat kauppa-apulaiset, joita olivat kauppias Nordlundin sisar Amanda Nordlund, lukkarin leski Emilia Ulin sekä lukkari Evald Peurasen rouva.[6]

Vuonna 1868 kauppakirjuri Gustaf Häggblom avasi oman puotinsa, jota pidettiin Ala-Puskan talon päätykamarissa. Vuonna 1872 kaupan jatkajksi tuli kauppias Nordlund. Vuonna 1903 perustettu Seinäjoen Osuuskauppa toimi samoissa tiloissa vuoteen 1906, jonka jälkeen se siirtyi omaan rakennukseen Nyykoolinmäelle. 1930-luvulle asti kauppaa teki Antti Autio.[6]

Toisen maailmansodan jälkeen

Sotavuosien edellä Ala-Puskan talo tontteineen siirtyi Seinäjoen Urheilijain omistukseen. Joitain vuosia tontilla viivähti myös sota-ajan tuotantolaitos, kuivasäilöntätehdas Oy Solano, jonka varisinainen tehdastoiminta tapahtui Paukanevalla.[7]

Kuvia

Lähteet
  • Mäki, Aki: Kauppa kävi jotta pirellä piti. Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa. Vaasa Oy, 1988. ISBN 952-90043-2-X.

Viitteet
  1. Alue SKV Kiinteistönvälitys. Viitattu 30.7.2017.
  2. Väestö osa-alueittain, 31.12.2016 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  3. Mäki 1988, s. 9
  4. Mäki 1988, s. 7–8
  5. Mäki 1988, s. 10–11
  6. Mäki 1988, s. 12
  7. Mäki 1988, s. 13

    Aiheesta muualla
    Suomen entisten kuntien (ml. nykyisten kuntien aiemmat) hallinnolliset keskukset
    Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä

    Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä

    Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä

    Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä

    Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos)

    Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä

    Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk)

    Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä

    Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola

    Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu

    Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä

    Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä

    Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä

    Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä

    Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä

    Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä

    Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk)

    Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä

    Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela)

    Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.

    Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.