Törmäpääsky

Törmäpääsky (Riparia riparia) on pieni lovipyrstöinen, rahisevaääninen pääskylaji[3].

Törmäpääsky
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Suomessa:

Erittäin uhanalainen[2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Pääskyt Hirundinidae
Suku: Törmäpääskyt Riparia
Laji: riparia
Kaksiosainen nimi

Riparia riparia
(Linnaeus, 1758)
Katso myös

  Törmäpääsky Wikispeciesissä
  Törmäpääsky Commonsissa
Törmäpääskyn munia.

Koko ja ulkonäkö

Törmäpääskyn pituus on 13 cm. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, rintapuoli on vaalea ja siinä on ruskea rintavyö.[4][3] Kaikki törmäpääskyt käyvät läpi sulkasadon talvehtimisalueillaan Afrikassa. Ikäluokkia ei sen jälkeen voi enää erottaa toisistaan. Koiraalla ja naaraalla ei ole ulkonäköeroja.

Törmäpääsky elää luonnossa yleensä kolmesta neljään vuotta. Vanhin suomalainen rengastettu törmäpääsky on ollut 7 vuotta 2 päivää vanha. Maailman vanhin tunnettu yksilö oli 10-vuotias.[5]

Levinneisyys

Törmäpääsky pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Maailman populaation koko on noin 46 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii yli 2 miljoonaa paria.

Suomessa laji pesii koko maassa, Lapissa yleisimpänä. Vuosiin 2006–2009 perustuvan arvion mukaan Suomen pesimäkanta on 30 000–60 000 paria. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi Suomen vuoden 2010 uhanalaisuustarkastelussa.[6] Vuoden 2019 uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kanta on taantumassa. Laji on rauhoitettu koko Suomessa.[4]

Törmäpääsky talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Keväällä se saapuu Suomeen toukokuussa, syysmuutto tapahtuu elokuussa ja syyskuun alussa.[4]

Elinympäristö

Törmäpääsky on melko sidoksissa veteen; usein se esiintyy suurin joukoin hyönteisjahdissa järven tai joen yllä.[3]

Lisääntyminen
Törmäpääskyn pesiä Suomessa hiekkakuopan rinteessä.

Törmäpääsky pesii yhdyskuntina pystysuorissa, hiekkaisissa rinteissä kuten hiekkakuopissa ja joentörmissä, joihin se kaivaa pesänsä, joka on noin 0,5–1 ‑metrinen tai pidempikin.[3][4] Pesän perällä olevaan kammioon naaras munii 4–6 valkeaa munaa, joita se hautoo noin 15 vuorokautta.[4]

Ravinto

Törmäpääskyn ravintoa ovat varsinkin surviaissääsket ja muut vesistöissä kehittyvät hyönteiset.

Törmäpääsky pesäkololla.

Lähteet
  • Suomalainen luonto, Valitut Palat, 1989, ISBN 951-8933-01-4

Viitteet
  1. BirdLife International: Riparia riparia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  2. Uhanalaisuus. Birdlife Suomi
  3. Lars Svensson, Killian Murllarney, Dan Zetterstörm, Lintuopas, Otava, 2010 sivu 258
  4. BirdLife Suomi: törmäpääsky, Vuoden lintu 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. An Age entry for Riparia riparia (englanniksi)
  6. Törmäpääsky Lintuatlas.fi. Viitattu 2.6.2014.

    Aiheesta muualla
    • BirdLife Suomi: Suomen törmäpääskyt 2009 (pdf)
    • Häyrinen, Urpo & Salminen, Pekka 1974: Törmäpääsky Riparia riparia pesivänä ojanpenkassa Lapissa. – Lintumies 2.1974 s. 63. SLY.
    • Vikberg, Pentti 1978: Törmäpääskyn pesimäbiologiasta Päijät-Hämeessä. – Lintumies 4.1978 s. 127–132. LYL.
    • Koskimies, Pertti 2005: Suomen lintuopas
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.