Tölkki

Tölkki on umpinainen, juomien tai muiden elintarvikkeiden säilytysastia tai vähittäismyyntipakkaus. Tölkin poikkileikkauksen muoto on tavallisesti joko nelikulmio tai ympyrä. Tölkin tilavuus on harvoin litraa suurempi. Tölkit valmistetaan ohuesta teräslevystä, alumiinilevystä tai polyeteenimuovilla päällystetystä kartongista (nestepakkauskartongista), jota neste ei läpäise.

Kartonkisia tölkkejä.
Pantillinen metallitölkki.

Metalliset juomatölkit valmistetaan yleensä alumiinista, kun taas kiinteät elintarvikkeet pakataan usein sisäpuolelta pinnoitettuun terästölkkiin. Ne voidaan avata joko tölkin päällä olevaa avausrengasta (puhekielessä usein "klipsi" tai "klipsu") vetämällä tai tölkinavaajalla, jos avausrengasta ei ole. Joissain maissa käytetyt tölkit kierrätetään, jotta alumiini saadaan takaisin hyötykäyttöön. Juomatölkeistä saa tällöin myös usein pantin kierrätettäessä.

Tölkkien historia Suomessa

Olutta alettiin myydä Suomessa metallitölkeissä 1. maaliskuuta 1971. Aluksi olutta tölkitti viisi panimoa: Auran Panimo, Mallasjuoma, Porin Olut, Sinebrychoff ja Wihurinkoski. Peltisen oluttölkin korkeus oli 15 senttimetriä, halkaisija 7 senttimetriä ja tilavuus 45 senttilitraa.[1] Olutpurkkeja valmisti Suomessa Oy G. W. Sohlberg Ab vuodesta 1970 vuoteen 1992. Alumiinisia juomatölkkejä tuotiin vuosituhannen vaihteessa Suomeen muun muassa Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Isosta-Britanniasta, kunnes vuonna 2013 valmistus aloitettiin Suomessa monikansallisen Rexamin tehtaalla Mäntsälässä ja puolalaisomisteisen Canpackin tehtaalla Hämeenlinnassa.[2]

Hämeen Osuusmeijeri kokeili maaliskuussa 1955 maidon myymistä asiakkaille pahvitölkeissä. Osuusmeijeri aloitti kokeilut piimän pakkaamisella kerma- ja jäätelöpakkauksista aikoinaan tunnettuun Paperituote Oy:n Satona-tölkkiin.[3]

Juomapakkausasetukset

Pantillisia juomapakkauksia säätelevät erilaiset asetukset, joihin vaikuttavat esimerkiksi jätelaki (1072/2004) sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin.

Juomapakkausten verotusarvoja koskenut haittavero poistui vuoden 2008 alussa (1037/2004), jonka jälkeen tölkkimyynti on kasvanut.

Valmistusmateriaali
Metallisen juomatölkin avaaminen.

Materiaalina alumiini on kevyt ja se kestää ilman ja veden vaikutusta hyvin. Se suojelee juomia ja ruokia, on kestävä, edullinen ja lähes loputtomiin kierrätettävissä.

Palautusjärjestelmä

Suomessa alumiiniset juomatölkit tulivat pantillisen palautusjärjestelmän osaksi vuonna 1996.[1] Alumiinisesta juomatölkistä veloitetaan tuotteen oston yhteydessä 0,15 euron pantti, joka hyvitetään, kun tyhjä tölkki palautetaan palautuksia vastaanottavan myymälän palautusautomaattiin. Pantti hyvitetään vain tölkeistä, jotka ovat muodollisesti ehjiä ja joiden EAN-viivakoodi on palautusautomaatin luettavissa. Pantillisten tölkkien palautusaste vuonna 2008 oli 90 prosenttia, mikä on kansainvälistä kärkeä. Kierrätysjärjestelmästä vastaa Suomen Palautuspakkaus eli Palpa.

Ruotsissa juomatölkkien palautusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1984 ja ensimmäisten 25 vuoden aikana palautettiin kaikkiaan 18 miljardia alumiinitölkkiä. Pantti oli 0,50 kruunua vuosina 1987–2010 ja loppuvuodesta 2010 alkaen 1 kruunu. Vuonna 2007 tölkkien palautusaste oli 87 prosenttia. Kierrätysjärjestelmästä vastaa Svenska Returpack.

Norjassa juomatölkkien pantti on 1 kruunua vuonna 2011. Palautusjärjestelmästä vastaa Norsk Resirk.

Ympäristövaikutukset

Palautetut alumiinitölkit sulatetaan ja materiaalista tehdään uusia juomatölkkejä. Sen valmistus uusiokäyttöön vie vain 5 prosenttia ensivalmistusprosessin energiasta.

International Aluminium Institute (IAI) esitteli joulukuussa 2009 lukuja alumiinin ympäristövaikutuksista: kaikilla mittareilla mitattuna alumiini on yksi ympäristöystävällisimmistä materiaaleista.

Tölkkien kierrätys

Suurin osa juomatölkeistä on panttimerkittyjä, jolloin niistä saa palauttaessaan pantin. Myös pantittomat tölkit voidaan palauttaa, jotta alumiini saadaan takaisin hyötykäyttöön. Nestekartonkipakkaukset voi palauttaa oman taloyhtiön keräyspisteeseen tai aluekeräyspisteeseen. Tyhjät säilyketölkit voidaan palauttaa metallinkeräykseen. Kierrättämällä alumiiniset pakkaukset voidaan säästää 95 prosenttia energiasta mitä tarvitsisi uuden alumiinin valmistukseen.[4]

Lähteet
  1. Uusi Suomi 24.2.1971 s. 1 ja 17.
  2. Heikki Nivaro: Tölkki syntyy taas Suomessa. Talouselämä, 11/2013, 15.3.2013, s. 12. Talentum Oyj.
  3. Helsingin Sanomat 7.3.1955 s. 11.
  4. Metals - aluminium and steel recycling (Arkistoitu versio 16.10.2007) Waste Online. Arkistoitu 16.10.2007. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.