Seula

Seula on työkalu tai kone, jolla kiinteää ainetta olevat rakeet lajitellaan niiden koon perusteella tai erotetaan rakeet nesteestä. Seulova pinta on joko metallilangasta tai muusta aineesta kudottu verkko tai rei'itetty metallilevy. Välppäseulassa seulonnan suorittaa samansuuntaisten metallitankojen muodostama säleikkö. Tasaisesti rei'itetyn seulapinnan reikien koko määrää seulan läpi menevän ja seulapintaan jäävän aineksen raekoon.[1][2]

Metallilankainen siivilä on eräs seulatyyppi.

Seulan koko ilmoitetaan tavallisesti neliönmuotoisen aukon sivun mittana. Aiemmin käytettiin mesh-järjestelmää, jossa ilmoitettiin seulan aukkojen lukumäärä tuuman matkalla, tai DIN-järjestelmää, jossa ilmoitettiin aukkojen lukumäärä neliösenttimetrin pinta-alalla.[2][1]

Seulonta suoritetaan tavallisesti seulovaa pintaa käsin tai koneellisesti liikuttamalla. Koneellinen liike aikaansaadaan joko epäkeskon avulla tai seulaa mekaanisesti tai magneettisesti täryttämällä (täryseula). Kiinteissä seuloissa seulottavaa ainetta liikuttaa painovoima (aines kaadetaan vinossa olevalle seulalle, jota pitkin aines vierii), nestevirta tai ilmavirta. Rumpuseulassa sylinterimäinen seulapinta pyörii akselinsa ympäri.[2] Hyvin pienten rakeiden (alle 0,1 mm) seulontaan käytetään ilmasuihkuseulontaa, linkoa tai liettämistä.[1] Seulasarja on joukko tarkoin määriteltyjä seuloja, joita käytetään kiviaineksen raekoostumuksen määrittelyssä.

Seuloja käytetään rakennustekniikassa kiviaineksen lajitteluun esimerkiksi betonin raaka-aineeksi tai tien eri kerroksiin, myllyteollisuudessa jauhojen seulontaan, monilla kemiallisen teollisuuden aloilla ja mineraalien rikastuksessa.[2]