Tärännönjoki

Tärännönjoki (meänkielellä Täränönväylä, ruots. Tärendö älv, Tärendöälven, pohjoissaameksi Dearggeteatnu [3]) on 52 kilometriä pitkä bifurkaatiojoki Ruotsin Pajalan kunnassa. Se johtaa noin puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä Junosuvannosta Kalixjokeen Tärännössä.[2]

Tärännönjoki
Tärännönjoki lokakuussa 2011.
Tärännönjoki lokakuussa 2011.
Maat Ruotsi
Kunnat Pajala
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Tornionjoen vesistö, Kalixjoen vesistö
Pinta-ala 732,2 km² [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Tornionjoki, Pajala
  67°26′40″N, 22°26′59″E [lower-alpha 1]
Laskupaikka Kalixjoki, Pajala
  67°9′40″N, 22°38′25″E [lower-alpha 1]
Sivu-uomat Merasjoki, Leppäjoki, Saittajoki, Jukkasjoki, Karijoki
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 210 m [lower-alpha 1]
Laskukorkeus 160 m [lower-alpha 1]
Korkeusero 50 m [lower-alpha 1]
Pituus 52 km
Kaltevuus 0,96 m/km [lower-alpha 2]
Keskiylivirtaama 330 m³/s (MHQ) [1]
Keskivirtaama 83 m³/s (MQ) [2]
Keskialivirtaama 18 m³/s (MNQ) [1]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Bifurkaatio

Junosuvannossa haarautuu Tornionjoesta kaksi jokea, josta Tornionjoki jatkaa kaakkoon ja Tärännönjoki etelään. Yläjuoksulla on Tornionjoen keskivirtaama (MQ) 148 m³/s, mutta alajuoksulla on keskivirtaama Tornionjoella 66 m³/s ja Tärännönjoella 82 m³/s. Tärännönjoki lisää Kalixjoen virtaamaa melkoisesti (56–57 %), sillä siellä sen keskivirtaama ennen yhtymäkohtaa on 100 m³/s ja sen jälkeen 182 m³/s. Tätä ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi.[1][2][4]

Tärännönjoen ”veden varastaminen” riippuu Tornionjoen vesitilanteesta. Matalan veden aikana, jollainen vallitsee esimerkiksi kevättalvella, Tärännönjokeen joutuu 82 % vedestä, kun taas korkeanveden aikana, eli esimerkiksi kevättulvan aikana, siihen joutuu vain 48 %. Tornionjoessa on toinenkin bifurkaatiojoki, nimittäin Piipiönjoki, joka on 3 kilometriä pitkä. Sen kautta virtaa 14 % Tornionjoen vedestä Lainiojokeen, joka on sen sivujoki.[5]

Historiaa ja nimen etymologia

Noin 9 000 vuotta sitten oli Itämeren vedenpinta huomattavasti korkeammalla kuin nykyään. Sillion sen vedenpinta ulottui Täräntöön, joka sijaitsee 167 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Tärännönjoki laski silloin mereen, mutta maankohoamisen nopeus siirsi rantaa pian kauemmaksi. Viereen laskenut Kalixjoki alkoi silloin virrata samaan maaston kohtaan ja joet yhtyivät silloin.[5]

Joen pohjoissaamelainen nimitys on Dearggeteatnu ja se on yhdyssana. Nimen loppuosa -”eatnu” tarkoittaa suurta jokea ja alkuosa viittaa ”ahtaaseen läpikulkujokeen”. Etuosan muoto olisi ollut aikaisemmin erilainen, josta meänkieliset olisivat ottaneet sille sovinnaisnimeksi ”Täräntö”. Nimi esiintyi erässä vuoden 1621 ruotsinkielessä tekstissä muodossa ”Tärändä”, mutta nimen nykyasu tulee sovinnaismuotona meänkielestä. Ruotsalainen pitäjännimi otettiin kylän nimestä, joka vuorostaan sai nimensä joesta.[3]

Huomioita
  1. Koordinaatit ja korkeusarvot on kopioitu saksankielisestä artikkelista: de:Tärendöälven
  2. Kaltevuus on laskettu tietoikkunan arvoista 50 metriä ja 52 kilometriä.

    Lähteet

    Viitteet
    1. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
    2. Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, sivu 9, 13, 19–20 & karttalehdet 85–94, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
    3. Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon, 2003, s. 333
    4. Puro-Tahvanainen, Annukka & Viitala, Liisa & Lundvall, David & Brännström, Gunnar & Lundstedt, Lisa: Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus (Docplayer), Alueelliset ympäristöjulkaisut-95, Lapin ympäristökeskus & Länsstyrelsen i Norrbottens län, ISBN 952-11-0377-9, Rovaniemi, 2001, s.9–23
    5. Torne- och Kalixälvar årsrapport 2009, Torne & Kalix älvars vattenvårdsförbund, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.