Täplätupsukas

Lajin naaras on siivetön, eikä juuri muistuta perhosta.

Aikuisena perhosena täplätupsukkaan sukupuolet ovat erinäköiset. Koiraan siipiväli on noin 25–35 mm. Koiraan siivet ovat väriltään kellertävän ruskeat ja niissä on selvärajainen valkea täplä. Etusiiven poikki kulkevat sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat muuta siipeä tummemman ruskeat. Takasiivet ovat tasaisen ruskeat. Koiraan tuntosarvet ovat kookkaat ja tuuhean kaksoiskampamaiset. Naaras on miltei täysin siivetön, noin 20 mm pitkä ja muistuttaa harmaan karvan peittämää pussia.[3][4]

Toukka, joka lienee lajin yleisimmin luonnossa vastaantuleva elämänvaihe, on musta ja sen pinnassa on keltareunaisia, punaisia nystyjä. Lisäksi toukan etupäässä on kaksi pitkää, mustaa, eteenpäin suuntautunutta karvatupsua ja selkäpuolella neljä kirkkaankeltaista, pensselimäistä karvatupsua.[5] Toukasta sojottavat karvatupsut varoittavat lintuja sen syömäkelvottomuudesta.[6] Täysikasvuinen toukka on 25–38 mm pitkä.

Holarktinen laji, joka esiintyy laajalti Euroopassa ja on levinnyt myös muualle[2]. Suomessa lajia tavataan erittäin yleisesti koko maassa ainakin keskiseen Lappiin saakka.[7] Lentoaika Suomessa on yleensä kesäkuusta elokuun loppuun.[8]

Täplätupsukkaan toukka on helppo tunnistaa.

Yöperhosmaisesta ulkoasustaan huolimatta koiraat lentävät päivisin ja pääasiassa aurinkoisina päivinä. Ne lentävät nopeasti 2–3 metrin korkeudella maanpinnasta ja voivat harvakseltaan kerääntyä öisin valonlähteiden ympärille[9][10].

Naaras ei sen sijaan liiku. Kotelovaiheen päätyttyä aikuistunut naaras kiipeää kotelokoppansa päälle ja houkuttelee koiraita luokseen tuottamillaan feromoneilla.[6] Parittelun jälkeen naaras munii 200–300 munaa kotelolle ja sen viereen. Munimisen päätyttyä naaras kuolee. Munat talvehtivat. Keväällä, heti kuoriuduttuaan täplätupsukkaan toukat kiipeävät ylöspäin, tuottavat pitkän silkkirihman, johon tuuli tarttuu ja levittäytyvät ympäristöönsä tuulen mukana[6]. Toukat elävät yksin ja koteloituvat harmaan kotelokopan sisään kasvien varsille.[10][4]

Toukalle kelpaavat useiden eri kasvilajien lehdet[7][9], mikä onkin eduksi uusien elinalueiden valloittamiselle.

• Suomen perhostutkijain seura: täplätupsukas (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen perhostutkijain seura: villakkaiden määritys (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen Perhoset: Täplätupsukas
• Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
• Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
• Vlindernet (hollanniksi)