Syvänsi

Järven pinta-ala on 1 500 hehtaaria eli 15 neliökilometriä. Se on 13,1 kilometriä pitkä ja 3,8 kilometriä leveä. Siitä erottuu helposti neljä järvenosaa, jotka ovat etelästä lukien Eteläselkä, Juurikkaselkä, Pohjoisselkä ja Vitikkaselkä ja vielä järvimäinen lahti, jossa ovat Lahnankuttaja ja Haapalahti. Viimeksi mainittu sijaitsee Vitikkaselän länsipuolella ja järvenosia yhdistää Uittoniemen ja Vitikkaniemen välinen salmi. Salmen yli on Uittosaarta ja penkereitä pitkin rakennettu yhdystie 15329. Järven lounaissivua seuraa Syrjänharjun sisältävä harjujakso, joka sukeltaa Tossavalansaaren kohdalla järveen ja nousee välillä pintaan Kuoresaarena, Hiiriluotona, Tanssisaarena, Kaidansaarena ja järven koillispäässä Hiidenlahdella hiekkaisena niemenä. Kaidansaari jakaa pohjoisen järvialueen kahdeksi järvenseläksi. Tossavalansaari ja Halkosaari jakavat järven eteläiseen ja pohjoiseen osiin. Eteläiset järvenselät jäävät Vihtasaaren ja Kosulansaaren eri puolille.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 103 miljoonaa kuutiometriä eli 0,103 Kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,9 metriä ja suurin syvyys on 38,6 metriä. Yli 20 metrisiä syvänteitä löytyy kolmetoista ja niistä on neljä lähes tai yli 30 metrisiä syvänteitä. Syvin kohta sijaitsee Hiidenlahden jatkeella Kaidansaaren luoteiskärjen sivulla.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 57 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 114 hehtaaria, mikä on noin 7,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 6 on yli hehtaarin suurisia, 40 yli aarin ja loput 11 ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Huomattavimmat saaret ovat 1,4 kilometrinen Tossavalansaari (todellisuudessa se on niemi), 1,9 kilometrinen Vihtasaari, 1,6 kilometrinen Kosulansaari ja kilometrinen Kaidansaari. Viimeksimainittu on vain 100 metriä leveä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 78 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 20 kilometriä. Järven länsiranta on paremmin viljeltyä ja siellä sijaitsee eniten maatiloja. Syrjänharjun länsipuolella sijaitsee Syvänsin kylä ja järven pohjoispäässä sijaitsee Jäppilän kirkonkylä. Jäppilän läpi kulkeva seututie 453 kiertää järven pohjoispuolelta ja valtatie 23 järven eteläpään.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Haukiveden–Kallaveden alueen (04.2) Sysmäjärven valuma-alueella (04.25), mihin Suihkolanjoen valuma-alue (04.259) kuuluu.[4]

Valuma-alue sijaitsee vesistöreittinsä latvoilla ja se saa pääosan vedestänsä valuma-alueensa soilta ja järvistä. Järven laskujoki on Kanava, joka alle kilometrin mittaisena laskee Syrjäjärveen (35 ha). Tästä alkaa jokien ja järvien ketjumainen reitti, joka lopulta laskee Välijoen–Sysmäjärven alueelle (04.251) Sysmässä. Retitti jatkuu Syrjäjärvestä eteenpäin välietappeinaan Suuri-Kaislanen (89 ha), Suihkolanjoki, Sysmä, Jokijärvi ja Välijoki, joka laskee Haukiveden Joroisselkään.[4]

Syvänsin lähialueella on 38 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Vihtajärvi (108 ha), Ala-Lyly (55 ha), Ylä-Lyly (43 ha), Tihusjärvi (35 ha), Iso-Akko (33 ha), Pieni-Akko (21 ha), Hiidenlampi (17 ha), Laukanlampi (15 ha), Heikinlampi (15 ha), Käpry (15 ha), Luomasenlampi (14 ha), Ylemmäinen (13 ha), Syrjälampi (13 ha), Ahven-Kaita (13 ha), Hiehonlampi (12 ha) ja Jaani (12 ha).[4]