Syvännerausku

Syvännerausku (Plesiobatis daviesi) on syvissä vesissä Intian valtameressä ja Tyynessämeressä tavattava rustokala. Se on ainoa laji syvännerauskujen heimossa (Plesiobatidae).

Syvännerausku
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Myliobatiformes
Heimo: Syvännerauskut
Plesiobatidae
Nishida, 1990[2]
Suku: Plesiobatis
Nishida, 1990[2]
Laji: daviesi
Kaksiosainen nimi

Plesiobatis daviesi
(Wallace,1967)

Syvännerauskun levinneisyysalue
Syvännerauskun levinneisyysalue
Katso myös

  Syvännerausku Wikispeciesissä
  Syvännerausku Commonsissa

Taksonomia

Aikaisemmin syvännerausku sijoitettiin sukuun Urotrygon ja kiekkorauskujen heimoon (Urolophidae). Se on kuitenkin ulkomuodoltaan erilainen ja sijoitettiin vuonna 1990 omaan heimoonsa.[1][3][4][5][6]

Anatomia

Syvännerausku on kookas kala ja voi kasvaa jopa 2,7 metriä pitkäksi. Koiraat tulevat sukukypsiksi noin 130 cm:n pituisina ja naaraat kookkaampina noin 189200 cm:n mittaisina. Ruumis on litteä ja suuret rintaevät antavat kalalle pyöreän muodon. Evissä on pieniä piikkejä. Pyrstö on lähes yhtä pitkä kuin muu ruumis ja melko ohut. Pyrstössä on pitkä myrkyllinen piikki, joka voi aiheuttaa ihmisellekin tuskallisen haavan. Lajin lisääntymisestä ei ole tietoa, mutta se on todennäköisesti vivipaarinen eli synnyttää eläviä poikasia. Lajin hampaat ovat melko pienet ja teräväkärkiset[1][4][6][5][7]

Levinneisyys

Syvännerauskuja tavataan Etelä-Afrikan ja Mosambikin rannikoilta, Australian ja Kaakkois-Aasian rannikkoseuduilta ja Havaijilta. Laji elää pehmeällä merenpohjalla 44780 metrin syvyydestä merenpinnasta. Syvännerauskujen ravintoa ovat muut kalat, erityisesti ankeriaat, äyriäiset ja nilviäiset. Sitä saadaan joskus sivusaaliina trooleilla ja sen liha on syötävää muttei erityisen arvostettua.[1][4][5][6][7]

Lähteet

  1. White, W.T., Kyne, P.M. & Holtzhausen, H.: Plesiobatis daviesi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.8.2013. (englanniksi)
  2. Plesiobatidae ITIS. Viitattu 17.04.2011. (englanniksi)
  3. Family Plesiobatidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
  4. Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 77. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2011). (englanniksi)
  5. William C. Hamlett: Sharks, skates, and rays: the biology of elasmobranch fishes, s. 37. JHU Press, 1999. ISBN 978-0801860485. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2011). (englanniksi)
  6. Monica Weinheimer: Plesiobatidae Animal Diversity Web. Universiy of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
  7. Plesiobatis daviesi (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.