Systeemityö
Systeemityö tai tietojärjestelmätyö tarkoittaa organisaatioiden yksilöllisten tarpeiden analysointiin perustuvaa tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehitystyötä, joka tähtää automatisoitavaksi soveltuvien prosessien toteuttamiseen ohjelmistojen avulla. Systeemityö voi sisältää tietojärjestelmien suunnittelua, toteutusta, integrointia, hankintaa, käyttöönottoa, hallintaa ja ylläpitoa sekä organisaation tietojärjestelmäkokonaisuuden ja sen arkkitehtuurin suunnittelua, ylläpitoa ja kehittämistä. Systeemityö on suomalaisessa kirjastoluokituksessa luokka 61.2 (Arkistoitu – Internet Archive).
Systeemityön osa-alueet
Kulttuurihistoriallisesti systeemityön pääpaino on ollut sisäisessä, organisaation toimintaan sidotussa kehittämisessä, joka sisältää useita näkökulmia, kuten:
- organisaation toiminnan kehittäminen
- projektitoiminta
- vaatimusmäärittely
- ohjelmistotuotanto eli software engineering
- ohjelmistokäsityöläisyys eli software craftmanship
- valmisohjelmistojen hankintaprosessit, ml. räätälöinti
- tietotekniikan käyttöönotto, ml. dokumentointi ja koulutus
- integrointi
- tietojohtaminen
- tietohallinto
- organisaation infrastruktuuri ja tukipalvelut
- liiketoiminnan kehittäminen
- laadunvarmistus, ml. testaus, ohjeet, standardit, dokumentointi ja riskienhallinta
- palvelumuotoilu
- ITIL-prosessit
- jne.
Systeemisuunnittelu (engl. en:systems engineering) ei ole systeemityön vastine, sillä se tarkoittaa käytännössä vain erityisen suurten tietojärjestelmien kehittämistä. Systeemisuunnittelu on insinöörityötä, kun taas systeemityön ydintä on organisaation toiminnan kehittäminen ja kaiken läpäisevä sosiotekninen näkemys. Systeemisuunnittelua leimaa vahva prosessiajattelu ja tekninen formalismi, kun taas systeemityötä toimijoiden kontekstiin liittyvä ajattelu ja toimijoiden ja työn tuloksen tiivis yhteys. Systeemityöprojekti voidaan tietyissä tilanteissa vetää onnistuneesti läpi ilman mitään ohjelmistokehitystä:
- 1980-luvulla erään tietojärjestelmäprojektin selvitysvaiheessa projektipäällikkö, joka oli myös sen organisaatioyksikön johtaja, jolle tietojärjestelmää oltiin kehittämässä, totesi: ”Tämä selvitys on jo maksanut itsensä takaisin, vaikka mitään tietojärjestelmää ei koskaan kehitettäisikään. Näiden haastattelujen aikana minulle on paljastunut monia toiminnan laatuun ja tehokkuuteen vaikuttavia ongelmia, jotka voidaan korjata muuttamalla työnkulkuja.” Selvityshankkeessa oli yhden päivän workshopissa haastateltu kyseisen organisaatioyksikön työntekijöitä, projektipäällikön alaisia.lähde?
Historia
Systeemityö on käsitteenä käytössä lähinnä Pohjoismaissa, pitkälti NordData-konferenssien kautta. Kun monissa muissa maissa teknologia, hallinto ja ihmistieteet erotettiin, systeemityön suuri ajatus oli tuoda poikkitieteellinen käsite ylittämään perinteisen ohjelmistotuotannon, bisnesprosessiajattelun sekä tietohallintotrendit ja joka alkuaikanaan painottui kaupallis-hallinnollisten systeemien käsittelyyn.
Systeemityö-termiä on alettu käyttää tietojenkäsittelyn aikakaudella ennen henkilökohtaisia tietokoneita. Tällöin systeemityö tarkoitti oikeastaan kaikkea muuta paitsi tieteellistä laskentaa. Nykyisin kenttä on laajentunut räjähdysmäisesti, mutta systeemityön voi katsoa edelleen sisällyttävän kaikki uusimmatkin virtaukset, kuten avoimen lähdekoodin, verkon mashupit tai mobiilikehityksen.
Termin nykykäyttö
Joissain yrityksissä systeemityö on korvattu termillä ohjelmistotuotanto, mutta tällöin kyse on nimenomaan ohjelmistotuotantoon keskittyvistä yrityksistä, joita eivät systeemityön muut osa-alueet kosketa.
Katso myös
Lähteet
- Hannu Mäki, Lauri Laitinen, Heidi Santtila (toim.): Tietokoneavusteinen systeemityö - kannattavuus - menetelmät - käyttöönotto . Sytyke ry , 1990. ISBN 951-762-147-7.
- Sakari Lehtonen (toim.): Oliot systeemityössä . Sytyke ry, 1992. ISBN 951-762-166-5.
- Tapio Lahdenmäki (toim.): STST-malli. Sytyke ry, 1993. ISBN 951-762-182-X.
- Systeemityöyhdistys Sytyke ry:n LinkedIn-ryhmässä käyty keskustelu