Syntipukki

Syntipukki on nimitys ihmiselle, yhtesölle tai muulle vastaavalle, jonka syyksi pannaan ikävyyksiä tai vahinkoa aiheuttaneet asiat.[1]

William Holman Hunt: Syntipukki (1854).

Käsite on peräisin Raamatusta. Kolmannessa Mooseksen kirjassa (16: 1–28) määrätään eläimiä uhrattavaksi israelilaisten syntien tähden.[2] Käsite tunnetaan monissa kielissä (mm. ruots. syndabock, saks. Sündenbock), joista se on lainautunut suomeen.

Sosiologiassa syntipukin käsitettä on jäsennetty attribuution ja projektion avulla. Jos ihmiset ovat turhautuneita tai onnettomia, he kohdistavat vihamielisyytensä usein ryhmiin tai yksilöihin, jotka ovat epäsuosittuja, erottuvia ja voimattomia.[3] Viholliskuvaa voidaan kehitellä myös tietoisesti, jotta tietty sosiaalinen, etninen tai poliittinen vähemmistö voitaisiin asettaa vastuuseen yleisistä ongelmista. Uskontotieteilijä René Girard esittää alun perin Väkivalta ja pyhä -teoksessa esittelemässään antropologisessa teoriassaan, että "syntipukkimekanismi" (engl. scapegoating) kuuluu keskeisesti inhimilliseen kulttuuriin.[4]

Suomessa filologi Ralf Norrman esitti vuonna 1996, että Suomen ollessa liittymässä Euroopan unioniin maanviljelijäväestöä kohdeltiin syntipukkina.[5][6] Tutkimus maanviljelijäväestön kokemuksista samana ajankohtana antoi väitteelle tukea.[7]

Lähteet

syntipukki. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
3. Mooseksen kirja, luku 16 Vanha testamentti, v. 1992 käännös. Raamattu.fi. Viitattu 12.4.2022.
Aronson, E. – Wilson, T. D. – Akert, R. M.: Sozialpsychologie, s. 448. 6. Auflage. Pearson Studium 2008. ISBN 978-3-8273-7359-5.
Girard, Rene: Le Bouc émissaire. Grasset, Paris, 1982. ISBN 2-253-03738-9
Norrman, Ralf: Maatalous syntipukkina. Kanava, 1996, 24. vsk, nro 2, s. 39–43.
Silvasti, Tiina: Giving up the family farm: An alternative story of the structural change in agriculture in Finland. Maaseudun uusi aika, 2009, nro 2, s. 23. artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
Silvasti Tiina: Maatilan varjossa: Rakennemuutoksen anatomiaa, s. 51–60. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, 2010. ISBN 978-952-10-6247-6. Julkaisun verkkoversio (viitattu 5.12.2012).

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] syntipukki. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.

[2] 3. Mooseksen kirja, luku 16 Vanha testamentti, v. 1992 käännös. Raamattu.fi. Viitattu 12.4.2022.

[3] Aronson, E. – Wilson, T. D. – Akert, R. M.: Sozialpsychologie, s. 448. 6. Auflage. Pearson Studium 2008. ISBN 978-3-8273-7359-5.

[4] Girard, Rene: Le Bouc émissaire. Grasset, Paris, 1982. ISBN 2-253-03738-9

[5] Norrman, Ralf: Maatalous syntipukkina. Kanava, 1996, 24. vsk, nro 2, s. 39–43.

[6] Silvasti, Tiina: Giving up the family farm: An alternative story of the structural change in agriculture in Finland. Maaseudun uusi aika, 2009, nro 2, s. 23. artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] Silvasti Tiina: Maatilan varjossa: Rakennemuutoksen anatomiaa, s. 51–60. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, 2010. ISBN 978-952-10-6247-6. Julkaisun verkkoversio (viitattu 5.12.2012).