Syksyn jälkeen saapuu kevät

Syksyn jälkeen saapuu kevät on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Annika Grof. Elokuva sijoittuu 1940-luvulle uudelleenasutuksen aikaan, ja se on ensimmäinen pitkä suomalainen elokuva, jossa pääkielenä puhutaan livvinkarjalaa.

Syksyn jälkeen saapuu kevät
Ohjaaja Annika Grof
Käsikirjoittaja Annika Grof
Tuottaja Joon Tervakari
Säveltäjä Ville Riippa
Kuvaaja Jarmo Kiuru
Leikkaaja
  • Joon Tervakari
  • Sari Antikainen
Lavastaja Niclas Warius
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Tarasow Films
Ensi-ilta
Kesto 74 minuuttia
Alkuperäiskieli Livvinkarjala, suomi
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet

Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvan Suomen ensi-ilta oli 28. elokuuta 2020.[1] Elokuva sai kuvauksen Jussi-ehdokkuuden 2021, kuvaajana Jarmo Kiuru.

Rooleissa
 Asta Sveholm … Anni  
 Turkka Mastomäki … Tauno  
 Verneri Lilja … Manu  
 Sari Havas … äiti  
 Timo Lavikainen … Matti  
 Hanna Lekander … Klaudia  
 Antti Raivio … Leo  
 Wanda Dubiel … Taunon vaimo  
 Antti Virmavirta … Miitrei  

Vastaanotto
Arvostelutähdet
Demokraatti

Rolf Bamberg
Etelä-Suomen Sanomat

Jussi Virratvuori

 [2]
Helsingin Sanomat
Leena Virtanen		[3]
Hufvudstadsbladet
Krister Uggeldahl		[4]
Karjalainen

Jussi Virratvuori

 [5]
Katso

TK
Keskipohjanmaa

Hannu Björkbacka

 [6]
Keskisuomalainen [7]
Me Naiset

MK
Seiska

TK

Arvostelut jakautuivat ääripäihin, ja mediassa kiinnostusta herätti etenkin livvinkarjala elokuvan yhtenä kielivalintana. Ohjaaja-käsikirjoittaja Annika Grof teki kuitenkin ensisijaisesti elokuvan pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta,[8] jotka nousivat myös tuttuina 1940-luvun siirtolaistarinoina keskusteluihin. Pidemmissä analyyseissä elokuvaa on luonnehdittu vahvaksi, vaikuttavaksi ja runolliseksi sekä verrattu muun muassa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu- ja Milka-elokuviin.[9] Näyttelijöiden roolisuoritukset keräsivät kehuja, varsinkin pääosaa näyttelevä Asta Sveholm. Jussi Virratvuori muun muassa kuvaili Karjalaisessa Sveholmin taiturimaista antautumista roolilleen selittämättömän huikeaksi suoritukseksi.[5]

Lähteet
  1. Top 20: Tenet avasi vahvasti Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 30.12.2020. [vanhentunut linkki]
  2. Jussi Virratvuori: Elokuva-arvio: Annika Grofin ohjaama intiimi evakkoelokuva vie kauneuden ja taiteen ihmeen äärelle Etelä-Suomen Sanomat. 27.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
  3. Virtanen, Leena: Sota tukahdutti intohimoja. Helsingin Sanomat, 28.8.2020, s. B 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.10.2020.
  4. Uggeldahl, Krister: Förbjuden kärlek i flyktens spår. Hufvudstadsbladet, 28.8.2020, s. 26. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 4.10.2020.
  5. Elokuva-arvio: Suuren kauneuden ja pienen ihmisyyden äärellä - Annika Grof ohjaa rohkean ja intiimin tulkinnan evakkomatkasta www.karjalainen.fi. Viitattu 30.12.2020.
  6. Hannu Björkbacka: Keskipohjanmaan TV-viikon valinta: Karjalaisballadin tähti on Asta Sveholm Keskipohjanmaa. 11.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
  7. Elokuva-arvio: Annika Grofin ohjaus Karjalan evakoista on rohkea ja intiimi viiden tähden elokuva Keskisuomalainen. 29.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
  8. Annika Grof: Ohjaajan sana 28.8.2020. Tarasow Films Oy.
  9. Antti Alanen: Antti Alanen: Film Diary: Syksyn jälkeen saapuu kevät / Sygyzyn jälles tulou kevät / There Will Be Spring Antti Alanen. 28.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.