Assuan

Assuan; أسوان; Aswān, egyptiksi Swenet,; kreik. Συήνη, Syene, kopt. Swān
	; Assuan
	; Assuan; أسوان
	Koordinaatit: 24°5′20″N, 32°53′59″E
Valtio	Egypti
kuvernementti	Assuanin kuvernementti
Väkiluku (2010)	543 396[1]
Aikavyöhyke	UTC2
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Assuan (arab. أسوان‎, Aswān; muinaisegyptiksi Swenet; kopt. ⲥⲟⲩⲁⲛ, Swān; kreik. Συήνη, Syene), joskus myös Aswan, on kaupunki eteläisessä Egyptissä. Kaupunki sijaitsee Niilin itärajalla lähellä ensimmäistä kataraktia. Siellä on noin 543 000 asukasta, ja se on vilkas kaupan ja matkailun keskus sekä Assuanin kuvernementin pääkaupunki. Kaupunkiin on liitetty myös Niilissä oleva Elefantinen saari.

Katu Assuanissa.

Kaupungin eteläpuolella on Niilin ensimmäisen kataraktin kohdalle vuosina 1899–1902 rakennettu vanha Assuanin pato sekä muutamaa kilometriä etelämpänä suuri, vuonna 1970 valmistunut uusi Assuanin pato.

Assuan on yksi maailman kuivimmista asutuista paikoista. Vuoden 2001 alussa edellisestä sateesta oli kulunut noin kuusi vuotta. Toukokuussa 2006 Assuanissa kuitenkin sattui ukkosmyrsky. Vähäsateisuuden vuoksi kaupungin nubialaisväestö ei aina edes pidä välttämättömänä, että asunnoissa on oltava katto.

Historia

Assuan tunnettiin antiikin aikana nimellä Swenet, ja se oli muinaisen Egyptin eteläinen rajakaupunki. Swenetin nimi johtuu todennäköisesti samannimisestä egyptiläisestä jumalattaresta, jonka kreikkalaiset myöhemmin samastivat synnytyksen jumalatar Eileithyiaan ja roomalaiset Lucinaan. On kuitenkin mahdollista, että nimi johtuu egyptin kielen kauppaa tarkoittavasta sanasta.[2]

Muinainen kaupunki sijaitsi niemellä Niilin itärannalla välittömästi ensimmäisen kataraktin pohjoispuolella. Niili on vanhoista ajoista ollut purjehduskelpoinen suistosta Assuaniin saakka, mutta kataraktien vuoksi ei sen eteläpuolella.

Assuanin läheisyydessä sijaitsivat muinaisen Egyptin tärkeimmät kivenlouhimot, joista saatiin syeniitiksi kutsuttua graniittilaatua. Siitä veistettiin suuret egyptiläiset patsaat ja obeliskit, ja sitä käytettiin rakennuskivenä myös pyramidien rakentamiseen. Kiveä louhittiin Niilin molemmilta puolilta, ja suurimmasta kivenlouhimosta johti noin 6 kilometrin pituinen tie Syenen pohjoispuolella sijainneeseen Filaihin.

Rajakaupunkina Syenellä oli myös suuri sotilaallinen merkitys, ja muinaisen Egyptin kaikkien dynastioiden sekä myös Rooman valtakunnan aikana se oli tärkeä varuskuntakaupunki. Kaupungista kertoivat monet antiikin ajan kirjoittajat kuten Herodotos,[3] Strabon,[4] Stefanos Byzantionlainen,[5] Klaudios Ptolemaios[6] ja Plinius vanhempi,[7] ja se mainitaan myös Vitruviuksen teoksessa Arkkitehtuurista (De architectura)[8] sekä Itinerarium Antonini Augustissa.[9] Egyptin eteläisenä rajana se mainitaan myös Raamatun Hesekielin kirjassa.[10]

Assuan nähtynä ylimystön haudoilta Niilin länsipuolelta

Useat antiikin maantieteilijät olivat erityisen kiinnostuneita Syenestä, koska sen uskottiin sijaitsevan tarkalleen Kravun kääntöpiirin kohdalla. Väitettiin, että keskipäivällä kesäpäivänseisauksen aikana Aurinko paistoi sinne suoraan ylhäältä päin, taivaan korkeimmalta kohdalta eli zeniitistä. Näin ollen maahan pystysuoraan pystytetyllä kepillä ei olisi lainkaan varjoa. Tiedettiin myös, että tuohon aikaan vuodesta Auringon kuva heijastui siellä olleen kaivon veden pinnasta. Eratosthenes käytti tätä seikkaa hyväkseen määrittääkseen Maan ympärysmitan.[11] Itse asiassa kaupunki sijaitsee hieman kääntöpiirin pohjoispuolella, 24° 5′ 23″ astetta pohjoista leveyttä. Niinpä kesäpäivänseisauksena pystysuoran kepin varjon pituus on vain 1/400 kepin pituudesta ja tuskin havaittavissa, ja Auringon kiekon pohjoisreuna on lähes suoraan ylhäälläpäin.

Assuanin kohdalla Niili on yli kahden kilometrin levyinen. Niilin alajuoksun pituus sieltä Välimereen on noin 750 kilometriä, eikä matkan varrella ole patoja tai koskia. Antiikin aikana laivamatka Assuanista Aleksandriaan kesti edullisella säällä 21 ... 28 päivää.

Ilmasto

Assuanin ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	23	26	31	36	39	42	41	41	39	37	31	26	ka.	34,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	10	11	14	19	23	26	26	26	24	22	18	12	ka.	19,3

Sademäärä (mm)	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	Σ	0

Sadepäivät (d)	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	Σ	12

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

23

10

26

11

31

14

36

19

39

23

42

26

41

26

41

26

39

24

37

22

31

18

26

12

S
a
d
a
n
t
a

0

Lähde: [12]

Koulutus

Vuonna 1999 perustettiin Eteläisen laakson yliopisto, joka jakautuu kolmeen osastoon, jotka sijaitsevat Assuanissa, Qenassa ja Hurghadassa. Assuanissa yliopisto oli toiminut jo vuodesta 1973 saakka. Nykyään yliopiston Assuanin osastossa toimivat luonnontiedeiden, kasvastustieteiden, insinööritieteiden, taiteiden, sosiaalitoimen tiedekunnat sekä energiainstituutti. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa on kemian, geologian, fysiikan ja eläintieteen laitokset.

Liikenne

Assuanin läheisyydessä on Assuanin kansainvälinen lentoasema. Kaupunkiin on myös rautatie- ja linja-autoyhteys.

Kuvia

Koptilaiseen tyyliin rakennettu Arkkienkeli Mikaelin koptilainen katedraali
El-Tabian moskeija
Niililtä rautatieasemalle johtava katu
Corniche-rantakadun suuntainen katu Assuanissa
Assuan, risteilylaivojen satama Niilissä
Niili Assuanin kohdalla Elephantinen saarelta katsottuna
Niili lähellä Assuania

Katso myös

Assuanin pato

Lähteet

Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
Suʻād Māhir: Muhafazat Al Gumhuriya Al Arabiya Al Mutaheda wa Asaraha al baqiah fi al asr al islami. Majlis al-Aʻlá lil-Shuʼūn al-Islāmīyah, 1966. ^{[vanhentunut linkki]}
Herodotus Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.9.2018.
Explorers and Exploration, s. 716–. Marshall Cavendish, 2005. ISBN 978-0-7614-7544-6. Teoksen verkkoversio.
Shaw, Ian: Ancient Egypt: A Very Short Introduction, s. 12–. OUP Oxford. ISBN 978-0-19-285419-3. Teoksen verkkoversio.
(vii. 5. § 15, viii. 15. § 15)
(ii. 73. s. 75, v. 10. s. 11, vi. 29. s. 34)
(book viii. ch ii. § 6)
(p. 164)
Hes. 29:10
Peter Lancaster Brown: Jokamiehen tähtitiedettä, s. 12–13. Suomentanut Pertti Jotuni. Otava, 1975. ISBN 951-1-01879-5.
Conditions Aswan, Egypt BBC Weather. Arkistoitu 31.1.2009. Viitattu 7.11.2010.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)

[2] Suʻād Māhir: Muhafazat Al Gumhuriya Al Arabiya Al Mutaheda wa Asaraha al baqiah fi al asr al islami. Majlis al-Aʻlá lil-Shuʼūn al-Islāmīyah, 1966. ^{[vanhentunut linkki]}

[Encyclopædia.Britannica.Herodotus-3] Herodotus Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.9.2018.

[Corporation2005-4] Explorers and Exploration, s. 716–. Marshall Cavendish, 2005. ISBN 978-0-7614-7544-6. Teoksen verkkoversio.

[Shaw2004-5] Shaw, Ian: Ancient Egypt: A Very Short Introduction, s. 12–. OUP Oxford. ISBN 978-0-19-285419-3. Teoksen verkkoversio.

[6] (vii. 5. § 15, viii. 15. § 15)

[7] (ii. 73. s. 75, v. 10. s. 11, vi. 29. s. 34)

[8] (book viii. ch ii. § 6)

[9] (p. 164)

[10] Hes. 29:10

[11] Peter Lancaster Brown: Jokamiehen tähtitiedettä, s. 12–13. Suomentanut Pertti Jotuni. Otava, 1975. ISBN 951-1-01879-5.

[12] Conditions Aswan, Egypt BBC Weather. Arkistoitu 31.1.2009. Viitattu 7.11.2010.