Kaliumsyanidi

Kaliumsyanidi syankalium (KCN), syaanivetyhapon (HCN) kaliumsuola, on voimakas myrkky.

Kaliumsyanidi
Tunnisteet
CAS-numero 151-50-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava KCN
Moolimassa 65,1 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe
Sulamispiste 634 °C
Kiehumispiste 1 625 °C
Tiheys 1,52 g/cm3
Liukoisuus veteen 71,6 g/100 ml

T+ N

Kaliumsyanidin moolimassa on 65,1 g/mol, sulamispiste 634 °C, kiehumispiste 1 625 °C, tiheys 1,52 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 151-50-8. Kaliumsyanidin liukoisuus veteen on 71,6 g/100 ml.

Kaliumsyanidia käytetään kullan ja hopean erottamisessa malmista, hopeoinnissa, desinfiointiaineena, hyönteismyrkkynä, filminkehityksessä, väriaineiden valmistuksessa ja laboratoriokemikaalina. Kullan erottaminen veden ja hapen avulla kaliumdisyanoauraatiksi(0):

4 Au + 8 KCN + O2 + 2 H2O → 4 K[Au(CN)2] + 4 KOH

Reagoidessaan happojen ja kosteuden kanssa muodostuu syaanivetyä (sinihappoa).

Aine myrkkynä

Kaliumsyanidi on ollut murhaajien suosima myrkky. Myrkkynä kaliumsyanidi on valkoisena jauheena, joka maistuu karvasmantelilta. Puoli grammaa ainetta nieltynä riittää tappamaan ihmisen. Vatsaan joutuessaan kaliumsyanidi reagoi vatsassa olevan suolahapon kanssa, jolloin muodostuu sinihappoa. Kaliumsyanidista vapautuva syanidi-ioni salpaa soluhengityksen estämällä sytokromioksidaasin toiminnan. Se vahingoittaa erityisesti sydäntä ja keskushermostoa. Uhri kuolee nopeasti; syanidi voi johtaa kuolemaan noin 3-8 minuutin kuluessa. Kaliumsyanidimyrkytyksen vastamyrkkynä toimii esimerkiksi siitä B12-vitamiinia muodostava hydroksikobalamiini (C62H89CoN13O15P). Vetyperoksidi hapettaa kaliumsyanidin erittäin tehokkaasti vähemmän myrkylliseksi kaliumsyanaatiksi:[1]

KCN + H2O2 → KOCN + H2O

Aineen makua on kuvailtu karvaana ja polttavan tuntuisena. Hindustan Timesin mukaan intialainen mies joka kuoli syötyään vahingossa kaliumsyanidia ehti hätäisesti kirjoittaa muistilapun jossa luki:

Lääkärit, kaliumsyanidi. Olen maistanut sitä. Se polttaa kieltä ja maistuu karvaalta.[2]

Katso myös

Lähteet
  1. Andreas Rubo, Raf Kellens, Jay Reddy, Joshua Wooten, Wolfgang Hasenpusch "Alkali Metal Cyanides" in Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry 2006 Wiley-VCH, Weinheim, Germany. doi:10.1002/14356007.i01_i01
  2. "The only taste: Cyanide is acrid", hindustantimes.com.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.