Sverdlovskin alue

Sverdlovskin alue (ven. Свердло́вская о́бласть, Sverdlovskaja oblast) on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin kuuluva alue Keski-Uralilla Euroopan ja Aasian rajalla.

Sverdlovskin alue
Свердловская область
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sverdlovskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Sverdlovskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 56.8374°N, 60.5975°E (Jekaterinburg)
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1934
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Jekaterinburg
 – suurin kaupunki Jekaterinburg (1 349 772 as.)[1]
 – kuvernööri Jevgeni Kuivašev[2]
Pinta-ala 194 226 km²
Väkiluku (2010) 4 297 747[1]
Kielet venäjä
BKT (2010) 1 033 747,7 milj. RUB[3]
(eli 2,76 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 240 532 RUB,
noin 5 893 EUR[4]
(eli 92 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Symbolit
 – lippu Sverdlovskin alueen lippu
 – vaakuna Sverdlovskin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 66, 96, 196
 – ISO 3166 RU-SVE
midural.ru (venäjäksi)

Maantiede
Näkymä Uralilta Sverdlovskin alueen Prigorodnyin piirissä
Sverdlovskin alue
Sverdlovskin alue
Rež
Gari
Pelym
Polunotšnoje
Tabory
Suurimmat taajamat
 > 300 000 as.
 100 000-300 000 as.
  30 000-100 000 as.
 10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Sverdlovskin alueen kartta

Sverdlovskin alue rajoittuu koillisessa Hanti-Mansiaan, idässä Tjumenin alueeseen, etelässä Kurganin ja Tšeljabinskin alueisiin sekä Baškortostaniin, lännessä Permin aluepiiriin ja luoteessa Komiin.[5]

Alueen itäosa kuuluu Länsi-Siperian alankoon ja länsiosa Uralvuoristoon. Alue kuuluu pääasiassa Obin vesistöön.[6] Luonnonvaroiltaan alue on rikas.[5]

Alueen 194 226 neliökilometrin[7] pinta-ala vastaa laajuudeltaan 57 prosenttia Suomesta. Sverdlovskin alueella on mittaa lännestä itään noin 560 ja etelästä pohjoiseen 660 kilometriä.[5] Pinta-alasta 70,3 % on metsää, 21,1 % maatalousmaata, 3,5 % asutus- tai rakennusalueita, 2,2 % teollisuuden, liikenteen tai armeijan käytössä, 1,9 % on rajattu saastumisen tai muun syyn takia pois yleisestä käytöstä, 0,6 % on luonnonsuojelualueina ja 0,5 % vesistöjen peittämää.[5]

Ilmasto on mantereinen. Ilman keskilämpötila on tammikuussa −16...−20 celsiusastetta ja heinäkuussa +16...+19 astetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 500 millimetrin luokkaa.[5]

Alueen merkittävimpiin suojelualueisiin kuuluvat Denežkin kamenin luonnonpuisto, Visimskin biosfäärialue ja Pripyšmenskije boryn kansallispuisto.[8]

Historia

Sverdlovskin alue muodostettiin 1934 entisen Uralin alueen lounaisosasta. Sittemmin siitä on erotettu Permin alue.

Väestö

Sverdlovskin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 4 297 747. Tällä väkiluvulla alue oli Venäjän viidenneksi väkirikkain federaatiosubjekti, edellään vain Moskova (11,50 milj.), Moskovan alue (7,10 milj.), Krasnodarin aluepiiri (5,22 milj.) ja Pietari (4,88 milj.).[1][5]

Alueen suurimmat kaupungit olivat (asukasluku 2010 väestönlaskennasta):

Kooltaan 30 000–100 000 asukkaan kaupunkeja olivat:

Kansallisuusjakauma

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueella asui 148 eri kansallisuutta:

Lisäksi 28 975 ei ilmoittanut kansallisuuttaan.lähde?

Asukasluvun kehitys

Neuvostoliiton alkuvuosina nykyista Sverdlovskin aluetta edelsi pinta-alaltaan nykyisestä paljon laajempi, 327 400 neliökilometrin laajuinen alue. Tästä erotettiin sittemmin Permin alue. Laajemman alueen väkiluku oli 4 201 300 vuonna 1934.lähde?

Oheinen taulukko kuvaa Sverdlovskin alueen väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen pohjalta. Tänä aikana alue on pysynyt nykyisenkokoisena.

VuosiSverdlovskin alueen
väestö		Sverdlovskin alueen
kaupunkilaiset		Sverdlovskin alueen
maaseutuväestö
1959[9]4 044 4163 087 486956 930
1970[10]4 319 7413 485 007834 734
1979[11]4 453 4913 786 370667 121
1989[12]4 716 7684 107 404609 364
2002[13]4 486 2143 943 529542 685
2010[1]4 297 7473 604 012693 735

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän uskontoja ja kansallisuuksia myös alueellisesti kartoittanut Arena-kyselytutkimus. Sen mukaan Sverdlovskin alueen väestön uskonnollinen vakaumus oli seuraava:[14][15][16]

Hallinto

Sverdlovskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jekaterinburg (1924–1991 nimenä Sverdlovsk). Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri, alueduuma ja lakiasäätävän kokouksen edustajainhuone.lähde? Alueen ensimmäisenä kuvernöörinä toimi vuosina 1995–2009 Eduard Rossel. Nykyisin kuvernöörinä on Jevgeni Kuivašev.[2]

Alue on jaettu tavanomaisesta poikkeavasti paikallishallintoa varten ensin viiteen hallintopiiriin (ven. управленческий округ, upravlentški okrug), joiden alaisuuteen kaupunkipiirikunnat ja kunnallispiirit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sijoittuvat.[17] Hallintopiirijaon ulkopuolella paikallishallinnossa toimivat Jekaterinburgin kaupunki ja neljä kaupunkipiirikuntaa.[18]

Talous

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Sverdlovskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 1 033,7 miljardia ruplan osuuden eli 2,76 % Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Tällä osuudella alue lukeutuu BKT:n kertymisessä Venäjän kärkikymmenikköön eli taloudelle merkittävimpiin federaatiosubjekteihin.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 240 500 ruplaa eli noin 5 893 euroa.[1][4] Se on 92 % Venäjän keskiarvotasosta.

Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat rauta- ja värimetallurgia sekä kaivos-, koneenrakennus-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, paperi-, kevyt-, ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kuparia, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.

Alueen rautatieverkon keskus on Jekaterinburg. Jekaterinburgin rautatieasemalta johtaa ratoja niin pohjoiseen Hanti-Mansiaan, itään Keski- ja Itä-Siperiaan, kaakkoon Tšeljabinskiin sekä länteen Permiin ja Moskovaan. Lentoliikenteessa erityisen merkittävä on Jekaterinburgin Koltsovon kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2012 se oli matkustajamäärältään (3,8 miljoonaa matkustajaa) koko Venäjän 5. suurin lentoasema edellään vain neljä Moskovan ja Pietarin lentoasemaa.

Teollisuuskaupunki Nižni Tagilia

Lähteet
  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 25.7.2012. (venäjäksi)
  2. Gubernator Sverdlovskoi oblasti gubernator96.ru. Viitattu 12.2.2013. (venäjäksi)
  3. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 11.2.2013. (venäjäksi)
  4. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  5. Prirodnyje resursy, Viitattu 2013-02-17, (venäjäksi)
  6. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  7. Площадь Свердловской области сократилась на 81 квадратный километр (venäjäksi)
  8. OOPT Uralskogo okruga (- Uralin federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 25.7.2012. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
  14. Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 13.2.2013. (venäjäksi)
  15. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Sverdlovskin alueen yhteenveto s. 213. Tämä 240-sivuinen raportti on ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 13.2.2013. (venäjäksi)
  16. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 13.2.2013. (venäjäksi)
  17. O Sverdlovski oblasti, Viitattu 2013-02-17, (venäjäksi)
  18. Territorii, ne vhodjaštšije v upravlentšeskije okruga, Viitattu 2013-02-17, (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.