Svenska samskolan i Tammerfors
Svenska samskolan i Tammerfors on ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio Tampereella Kaakinmaan kaupunginosassa, osoitteessa Koulukatu 14. Se aloitti toimintansa 2. syyskuuta 1895[1] ja on siten yksi Tampereen vanhimmista kouluista. Svenska samskolan i Tammerfors on yksityinen koulu, jonka toimintaa ylläpitää rekisteröity yhdistys Föreningen för Svenska samskolans i Tammerfors upprätthållande r.f.[1]
Svenska samskolan i Tammerfors | |
---|---|
Svenska samskolanin rakennus Tampereella. |
|
Sijainti | Koulukatu 14, Kaakinmaa, Tampere |
Perustettu | 1895 |
Rehtori | Ronny Holmqvist |
Luokat | peruskoulu ja lukio |
Oppilaita | 400 |
Verkkosivut |
Vuonna 2014 koulu tuli Suomen tietotoimiston vertailussa Pirkanmaan parhaaksi lukioksi verrattaessa ylioppilastutkinnon neljän pakollisena kirjoitettavan aineen pistemäärien keskiarvoja.[2]
Rakennus
Arkkitehti August Krookin suunnittelema Svenska samskolanin koulutalo on valmistunut Koulukadun ja Satamakadun kulmaan vuonna 1902. Krook on itse aikoinaan todennut, että talon arkkitehtuuri edustaa modernia goottilaista tyyliä. Tutkija Paula Kivisen mukaan sisätiloissa on kuitenkin havaittavissa jo jugendin vaikutus.[3] Rakennukseen on tehty Gunnar Strömmerin suunnittelema laajennusosa vuonna 1965.[4]
Svenska samskolan on suojeltu rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein.[5]
Kuuluisia oppilaita
- Eveliina Piippo, maastohiihtäjä
- Patrik Puistola, jääkiekkoilija
- Ulf-Erik Slotte, suurlähettiläs
- Kaj Stenvall, taidemaalari
- Tuomo T. Vimpari, paavillinen diplomaatti
- Poju Zabludowicz, liikemies, miljardööri
Katso myös
Lähteet
- SST / Hemsida samskolan.fi. Viitattu 25.2.2016. (ruotsiksi)
- Pirkanmaan lukiot paremmuusjärjestyksessä Yle. Viitattu 18.5.2016
- Kivinen, Paula: Tampereen jugend: Arkkitehtuuri–taideteollisuus, s. 24. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1.
- Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 103–104. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 103.