Sven Väth

Sven Väth (s. 26. lokakuuta 1964 Obertshausen, Hessen) on saksalainen pitkän linjan muusikko, musiikkituottaja ja DJ, joka aloitti uransa tiskijukkana 1982. Väth oli yksi Harthouse- ja Eye Q -levymerkkien perustajajäsenistä, joilla oli merkittävä vaikutus 1990-luvun alussa teknon ja trancen lyödessä läpi. Hänen esikoisalbuminsa Accident in Paradise nousi kärkeen brittiläisten rock-kriitikoiden listatessa vuoden 1993 parhaita tanssimusiikkialbumeja[1].

Sven Väth
Henkilötiedot
Syntynyt26. lokakuuta 1964
Obertshausen, Hessen, Saksa
Ammatti musiikkituottaja, muusikko, DJ
Muusikko
Aktiivisena 1982–
Tyylilajit tekno, trance, house, muu elektroninen musiikki
Levy-yhtiöt Cocoon Recordings
Aiheesta muualla
www.cocoon.net/svenvath
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Nykyisin Väth omistaa Cocoon Event Media GmbH -yhtiön, johon kuuluu hänen omistamansa Cocoon Recordings -levymerkki. Hän on myös Frankfurtissa sijaitsevan Cocoon Clubin omistaja.

Diskografia

Albumit

  • Accident in Paradise (Eye Q, 1992)
  • The Harlequin - The Robot and the Ballet-Dancer (Eye Q, 1994)
  • Der Kalte Finger (Eye Q, 1996; yhteistyössä B-Zetin kanssa)
  • Six in the Mix (The Fusion Remix Collection '99) (Virgin Records, 1999)
  • Contact (Ultra Records, 2000)
  • Retrospective 1990-1997 (1 levyn versio) (WEA Records, 2000)
  • Retrospective 1990-1997 (2 levyn versio) (Club Culture, 2000)
  • Fire (Virgin Records, 2002)
  • Fire Works (remikseja) (Virgin Records, 2003)

Singlet

  • Ritual of Life (Eye Q, 1993)
  • Ballet-Fusion (Eye Q, 1994)
  • Fusion - Scorpio's Movement (Virgin Records, 1997)
  • Breakthrough (Virgin Records, 1998)
  • Face It (Virgin Records, 1998)
  • Omen A.M. (Virgin Records, 1998)
  • Schubdüse (Virgin Records, 1998)
  • Sounds Control Your Mind (Virgin Records, 1998)
  • Augenblick (Virgin Records, 1999)
  • Dein Schweiss (Virgin Records, 1999)
  • Discophon (Virgin Records, 1999)
  • Barbarella (Remix) (Club Culture, 2000)
  • L'Esperanza (Remix) (Club Culture, 2000)
  • My Name is Barbarella (Code Blue, 2000)
  • Je T'aime ... Moi Non Plus / Design Music (Virgin Records, 2001)
  • Strahlemann Und Söhne (Remix) (Virgin Records, 2001)
  • Mind Games (Virgin Records, 2002)
  • Set My Heart on Fire (Virgin Records, 2002)
  • Komm (Cocoon Recordings, 2005)
  • Spring Love (Datapunk, 2006)

Lähteet

  1. Mattila, Ilkka: Björk, Suede ja Neil Young vuoden kriitikkosuosikkeja. Helsingin Sanomat, 30.12.1993, s. 42. Näköislehden aukeama (tilaajille).

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.