Sven Oskar Lindgren

Sven Oskar Lindgrenin vanhemmat olivat varatuomari, valtiokonttorin sihteeri Bertil William Feodor Lindgren (1875–1944) ja Vilma Maria Eklund (1879–1963).[1][2] Hän pääsi ylioppilaaksi 1925 ja valmistui Kadettikoulusta 1933 kurssinsa kadettivääpelinä. Helsingin suojeluskuntapiirin II-sotilasohjaajana (ammunta) 1928–1931 ja uudelleen vuodesta 1933 työskennellyt Lindgren voitti useita vapaa- ja sotilaskivääriammunnan maailmanmestaruuksia sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa ennen sotia vuosina 1929, 1930, 1931, 1933 ja 1935. Hän toimi myös 1937 Helsingin ammunnan MM-kisojen pääsihteerinä ja oli vuosina 1938–1939 Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnan jaostopäällikkönä.

1930-luvun lopulla Lindgrenillä oli Suomen suurin 1 500 linnun fasaanitarha Pitäjänmäen rautatieaseman lähellä. Tarhassa oli myös teeriä ja metsoja.[3]

Talvisodassa 'Ässärykmenttiin' eli JR11:een kuulunut luutnantti Lindgren kunnostautui Viipurinlahden puolustustaisteluissa maaliskuussa 1940 ja johti parhaimmillaan noin kahden pataljoonan vahvuisia joukkoja (Osasto L). Taistelujen pahimmassa vaiheessa Lindgren joutui pitämään omaa esikuntaansakin paikoillaan konepistoolia käyttäen. Vuonna 1940 Lindgren ylennettiin kapteeniksi.

Jatkosodan alussa 1941 Lindgren toimi I/JR47:n ('Vallilan pataljoonan') pataljoonankomentajana, jolle esitettiin kaksi kertaa Mannerheim-ristiä. Hänen toimintaansa jatkosodan hyökkäysvaiheessa kuvasi lausunto "Kun liike hyökkäysvaiheessa lakkasi, S.O. tuotiin aina eteen jatkamaan hyökkäystä". Lindgren ylennettiin majuriksi 1941.

Myöhemmin jatkosodan aikana majuri Lindgren toimi pataljoonankomentajana 3. Prikaatissa sekä toimistopäällikkönä Maaselän ryhmän esikunnassa. Jatkosodan loppuvaiheessa elokuussa 1944 Ilomantsin mottitaisteluiden yhteydessä tapahtui sitten sotamies Hytin ampumistapaus kun Lindgren komensi 21. Prikaatin I pataljoonaa. Tapausta käsiteltiin sotaylioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, mutta Lindgreniä ei rangaistu asiasta. Näihin tapahtumiin perustuu Ilmari Turjan näytelmä "Sotamiehen kunnia", joka on esitetty muun muassa Kansallisteatterissa.

Lapin sodan aikana everstiluutnantiksi ylennetty S. O. Lindgren komennettiin Helsingin suojeluskuntapiirin II ye-upseeriksi eli johtamaan piirin asekätkentää. Hän joutui kuitenkin Valpon pidättämäksi 16 kuukaudeksi ja oli ensimmäinen II ye-upseeri, joka kuulusteluissa tunnusti hoitaneensa asekätkentää. Hänet tuomittiin tästä viideksi kuukaudeksi vankeuteen ja hän erosi armeijan palveluksesta 1947.

Siviilielämässä Lindgren toimi vuodesta 1947 Suomen Autoklubin ja vuodesta 1951 Suomen Autoliiton toimitusjohtajana aina vuoteen 1959 saakka. Vuodesta 1960 lähtien Lindgren johti ensin Oy Suomen Metsästys Ab:tä ja myöhemmin perustamaansa Finn-Trap-toiminimeä. Lindgren oli 1950-luvulla myös marsalkka Mannerheimin Lopella sijaitsevaa metsästysmajaa hoitaneen Sisula-Säätiön toiminnanjohtajana. Lindgren kirjoitti myös kaksi metsästysaiheista kirjaa: Fasaanien istutus (Otava 1940) ja Riistanhoitajan käsikirja (Otava 1943).

Lindgren sai Hytin ampumisen ohella lisää kuuluisuutta syksyllä 1959 kun hän tapasi mailleen Pernajassa Kjällön saaressa metsästysretkellään eksyneen olympia-ampuja Pentti Linnosvuon seurueineen, syytti näitä salametsästyksestä ja pakotti haulikolla uhaten heidät kävelemään kädet ylhäällä ja housut kintuissa. Hän sai tapauksesta lisänimen ”Housut kintuissa -eversti”. Lindgren tuomittiin myöhemmin Linnosvuon seurueen uhkailusta seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.[4]

S. O. Lindgreniä pidettiin yleisesti myös vuonna 1962 valmistuneessa Mika Waltarin Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvassa esiintyvän majuri Carl Gustaf Vadenblickin (esittäjä Helge Herala) esikuvana.

Lindgren oli naimisissa vuodesta 1940 Ebba-Margareta Hakulinin kanssa. Heillä oli kaksi poikaa.

Lindgren teki itsemurhan ampuma-aseella 18. tammikuuta 1968.

• Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
• Keskustelu S. O. Lindgrenistä ja sotamies Hytin tapauksesta sfnet.keskustelu.maanpuolustus ryhmässä maalis-huhtikuussa 2002
• Timo Soukola: / Lindgren, Sven Oskar (1905–1968) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Sisula-Säätiö ja Mannerheimin metsästysmaja
• Tähdet kertovat, komisario Palmu -viittaus

• JR 47:ssä jatkosodan alussa palvelleen Erik J. Halmeen muistelmien alkuosassa kerrotaan Lindgrenistä (Web Archive-linkki 30.1.2005)
• S. O. Lindgren : Vain riistanhoitaja on oikea metsästäjä, Kuva, 16.08.1939, nro 17, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot