Sven Dimberg
Sven Dimberg (vuodesta 1719 eli aateloimisen jälkeen Dimborg, 1661 Länsi-Götanmaa – 12. kesäkuuta 1731 Tukholma) oli ruotsalainen matemaatikko ja juristi. Hän toimi matematiikan professorina Turun akatemiassa ja Tarton yliopistossa sekä tuomarin tehtävissä Liivinmaalla (Riiassa) ja sittemmin laamannina Ruotsinmaan puolella.[1]
Dimbergin vanhemmat olivat Synnersbergin kirkkoherra Anders Dimbodius ja Kristina Gyllbackius. Dimbergin puoliso oli vuodesta 1691 lähtien Maria Kristina Merling (noin 1672–1742); parilla ei ollut lapsia.[1]
Dimberg tulii ylioppilaaksi sekä Uppsalassa 1676 että Turussa 1677. Hän valmistui filosofian maisteriksi Uppsalan yliopistosta 1685, jonka jälkeen matkusti ulkomaille.[1] Matkustaessaan Englannissa hän osti Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaistun Philosophiae Naturalis Principia Mathematican. Hän oli mahdollisesti ensimmäinen, joka opetti Newtonin luonnontieteellisiä teorioita ruotsalaisissa yliopistoissa.
Turun akatemian ylimääräinen matematiikan professori Dimberg oli vuosina 1688–1690 ja 1690 hänet nimitettiin kirjastonhoitajaksi. Hän julkaisi Turussa juridis-matemaattisen väitöskirjan (1690). Dimberg toimi Tarton yliopiston matematiikan professorina 1690–1706. Seuraavaksi hän työskenteli tuolloin Ruotsiin kuuluneen Liivinmaan hovioikeuden asessorina Riiassa vuodesta 1706 lähtien, mutta venäläisten hyökättyä Liivinmaalle pakeni Tukholmaan.[1] Hän toimi Taalainmaan laamannina 1718–1722, jona ajanjaksona vuonna 1719 aateloitiin nimellä Dimborg. Vuosina 1722–1730 Dimberg toimi vielä Ångermanlandin ja Västerbottenin laamannina.[1]
Lähteet
- Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 18 toukokuuta 2019), s. 868