Sven Delblanc

Sven Delblanc (26. toukokuuta 1931 – 15. joulukuuta 1992) oli ruotsalainen kirjailija ja kirjallisuuden tutkija.[1] Hän kirjoitti suosittuja ja palkittuja teoksia, jotka sijoittuivat Ruotsin lähihistoriaan. Parhaiten niistä tunnetaan Hedebyn asukkaista kertova sarja sekä Samuelin kirja jatko-osineen, jotka kertovat Delblancin äidinisän tarinan. Useita hänen teoksiaan on käytetty televisiosarjojen pohjana.

Delblancin läpimurtoteos oli Prästkappan (1963). Siinä on jo esillä hänen tuotantonsa keskeisiin piirteisiin kuuluva tarkka historiallinen tausta. Delblanc oli kiinnostunut kuvaamastaan valistuksesta, joka oli jyrkästi polarisoitunutta aikaa ja jolloin kirkon, aatelin ja kuninkaan valta saavuttivat huippunsa. Päähenkilön on vaikea hyväksyä Preussin Fredrik Suuren valtakoneistoa,joka kuitenkin taivuttaa oppiniskaisen papin valtansa alle. Useissa teoksissa voidaan nähdä myös analogisia rinnastuksia kirjoittamisaikaan. Esimerkiksi orjalaiva Speranzaa kuvaava romaani rinnastuu 1960-luvun keskusteluun kehitysmaiden sorrosta. [2]

Merkittävimmän panoksen Ruotsin kirjallisuuteen Delblanc antoi kahdella romaanisarjallaan, Sörmlanti-sarjalla (1970, 1973, 1974 ja 1976) ja Samuel-sarjalla (1981, 1982, 1984 ja 1985), jotka perustuvat kirjoittajan omiin muistoihin ja perhedokumentteihin. Ne kuvaavat Ruotsin muuttumista maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Henkilöiden ankarat vaiheet taas muuttavat heidän elämäniloisen perusasenteensa mielisairauksiin ja kärsimyksiin.[2]

Delblanc sai useita palkintoja, muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982 ja August-palkinnon vuonna 1991.[2]