Sven B. Oksanen

Sven Bernhard Oksanen (1. toukokuuta 1915 – 27. syyskuuta 1960)[1] oli suomalainen 1930- ja 1940-luvuilla vaikuttanut äärioikeistolainen toimittaja ja poliitikko.

Oksanen vaikutti 1930-luvulla Arvi Kalstan johtamassa kansallissosialistisessa Suomen Kansan Järjestössä. Kun puolue hajosi vuonna 1936, Oksanen oli perustamassa Suomen Työrintama -puoluetta yhdessä Yrjö Raikkaan ja Björn Smedsin kanssa. Oksanen oli työrintaman puoluesihteeri. Keväällä 1939 Oksanen lähti puolueesta ja perusti Suomalais-Kansallisen Työn Puolueen, joka julkaisi Kansallinen Työ -lehteä.[2] Oksanen tuomittiin helmikuussa 1939 sakkoihin 19. joulukuuta 1938 ilmestyneessä Helsingin Sanomien numerossa olleen jutun vuoksi. Lehden numero tuomittiin menetetyksi.[3]

Oksanen toimi Hakaristi- ja Herää Suomi! -lehtien palkattomana avustajana 1933–1935.[4] Hän oli päätoimittaja Suomen Työrintaman vuosina 1936–1939 julkaisemassa Työrintama-lehdessä ja toimitti myös 1939–1940 ilmestynyttä Kansallinen Työ -lehteä.[5]

Vuonna 1942 Oksanen toimi kansallissosialistisen Suomen Valtakunnan Liiton johtajana.[4] Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 suomalaiset kansallissosialistit Teo Snellman, Yrjö Raikas, Vietti Nykänen, Sven B. Oksanen, Olavi Linnove ja Gunnar Lindqvist määrättiin sisäiseen karkotukseen maaseudulle.^lähde?

Oksanen työskenteli sotavuosien jälkeen Yksityisyrittäjäin Kustannus Oy:n levikkipäällikkönä ja apulaisjohtajana sekä Vähittäiskauppaliiton ammattikasvatussäätiön asiamiehenä.[6][7]