Svedalan kunta
Svedalan kunta (ruots. Svedala kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Svedala.[3]
Svedalan kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Svedala |
Kuntakoodi | 1263 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 217,91 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 23 222 |
– Väestötiheys | 106,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 217,91 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 23 222 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 121,27 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 55,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Svedalan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1899 Svedalan taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1919 Svedalan kauppalaksi. Vuonna 1950 maalaiskunta liitettiin osaksi kauppalaa.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Bara (Bara, Bjärshög, Hyby ja Skabersjö)
- Månstorp (Västra Kärrstorp, Törringe ja muita kuntia)
- Anderslöv (Börringe ja muita kuntia)
Anderslövin kunta jaettiin jo vuonna 1967, jolloin Börringe liitettiin siitä Svedalan kauppalaan. Seuraavat kuntaliitokset kuntablokissa toteutuivat hitaasti. Kauppala muutettiin vuonna 1971 Svedalan kunnaksi ilman aluemuutoksia. Vuonna 1974 Svedalan kuntaan liitettiin Västra Kärrstorpin ja Törringen seurakunnat jaetusta Månstorpin kunnasta.
Kunta sai nykyiset rajansa vasta vuonna 1977, kun Baran kunta liitettiin osaksi Svedalaa. Kyseessä oli viimeinen Ruotsin vuoden 1971 kuntauudistukseen liittynyt kuntaliitos, jonka jälkeen Ruotsissa ei ole tehty yhtäkään kuntaliitosta. Vuoteen 1973 asti suunniteltiin joko Baran kunnan tai Svedalan kunnan tai molempien kuntien liittämistä Malmön kuntaan. Kun kuntaliitos Malmön kanssa ei toteutunut, niin Bara liitettiin Svedalaan, jotta kunta saisi suuremman väestöpohjan.
Vaakuna
Baran maalaiskunnalla ja Svedalan kauppalalla oli aikaisemmin oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna ei ole kumpikaan niistä.
- Svedalan kauppala
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 868 | 9,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 605 | 3,0 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 630 | 8,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 359 | 79,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 56 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 75 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 213 458 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 155 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 24,4 %
- 18–64-vuotiaat: 59,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 16,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,0 | 1,5 | |
jalostus | 21,7 | 21,5 | |
palvelut | 73,1 | 74,7 | |
tuntematon | 3,1 | 2,3 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 6 700 | 9 868 | |
työpaikkaomavaraisuus | 67,9 |
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 170 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Svedala | 10 627 |
2 | Bara | 3 444 |
3 | Klågerup | 1 904 |
4 | Sjödiken | 438 |
5 | Holmeja | 239 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Aggarp
- Börringe
- Börringe station
- Börringekloster
- Hyltarp
- Krågeholm
- Lilla Svedala
- Norrskog
- Nötesjö
- Skabersjöby
- Västra Kärrstorp
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
- Holmeja
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Svedalan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Baran kunta oli itsenäinen vielä vuoden 1973 vaalien aikaan, mutta liitettiin Svedalaan ja sisältyy Svedalan tuloksiin myöhemmissä vaaleissa.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 6 | 10 | 10 | 9 | 7 | 10 | 9 | 10 | 9 | 12 | 15 | 12 | 11 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 10 | 12 | 8 | 7 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 2 | 5 | 5 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 1 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 0 | 0 | 1 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 22 | 22 | 22 | 19 | 19 | 15 | 20 | 19 | 17 | 14 | 12 | 12 | 9 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 6 | 7 | 10 | 13 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 0 | 0 | 4 | 8 | 9 | 9 | 8 | 7 | 7 | 5 | 3 | 2 | 4 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä[20] | 35 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Baran piiri
- Bjärshögin piiri
- Börringen piiri
- Hybyn piiri
- Skabersjön piiri
- Svedalan piiri
- Törringe-Västra Kärrstorpin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Svedala
- Värby
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Aggarp*
- Bara
- Bjärshög
- Börringe (Gustav, Norra Börringe)
- Hyby
- Lemmeströ*
- Skabersjö
- Svedala
- Tjustorp*
- Törringe
- Västra Kärrstorp (Kärrstorp)
Kirkot
- Baran kirkko
- Bjärshögin kirkko
- Börringen kirkko
- Hybyn vanha kirkko
- Hybyn kirkko
- Skabersjön kirkko
- Svedalan kirkko
- Törringen kirkko
- Västra Kärrstorpin kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.6.2022. (ruotsiksi)
- Svedala Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.6.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)