Suvi Auvinen

Suvi Astalo[1] Auvinen (s. 1984 Lahti)[2] on suomalainen viestintäkonsultti, toimittaja, bloggaaja ja kansalaisaktivisti. Hän työskentelee Ellun Kanat -viestintätoimistossa.[3]

Suvi Auvinen
Henkilötiedot
Syntynyt1984 (ikä 38–39)
Lahti
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti toimittaja, bloggaaja, kansalaisaktivisti
Muut tiedot
KoulutusTeatterikorkeakoulu
Turun taideakatemia
Lahden diakonian instituutti
Järjestö Ellun Kanat
A-ryhmä
Aiheesta muualla
Kotisivu

Auvinen on kirjoittanut blogeja Voimaan[4] ja Imageen[5] sekä on työskennellyt muun muassa Vapaa Ajattelija -lehden toimitussihteerinä[6]. Vuonna 2016 Auvinen teki Päivystävä anarkisti -nimistä ohjelmaa Radio Helsinkiin.[7] Hän on julkaissut kirjoituksiaan myös Rapport-joukkorahoituspalvelun kautta.[8] Poliittisilta näkemyksiltään Auvinen on anarkisti.[9]

Elämä ja ura

Auvinen on valmistunut lastenohjaajaksi Lahden diakonian instituutista, teatteri-ilmaisunohjaajaksi Turun taideakatemiasta ja teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta. Vuosina 2005–2006 hän oli Turussa käynnistämässä talonvaltaustoimintaa, jonka tarkoituksena oli perustaa autonominen sosiaalikeskus. Tunnetuin vallattu rakennus oli Jokikadun taiteilijakiinteistö, joka vallattiin useita kertoja vuosien 2008–2009 aikana.[10][11] Vuonna 2009 turkulainen taiteilijayhdistys Arte luovutti Auviselle ”Vuoden valkosipuli” -tunnustuksen hänen aktiivisuudestaan Jokikadun kiinteistön säilyttämisen puolesta.[12] Talonvaltaajien toimintaa seurataan myös Jouko Aaltosen dokumenttielokuvassa Taistelu Turusta (2011).[13] Helsingissä Auvinen on ollut mukana muun muassa anarkistisen A-ryhmän ja Anarkistisen mustan ristin toiminnassa.[14]

Auvinen on näkyvästi esillä sosiaalisessa mediassa. Hän on kertonut haluavansa parantaa anarkismin julkisuuskuvaa selittämällä anarkistien toimintaa ja tuomalla selkeästi esille heidän ajatuksiaan. Keväällä 2016 Auvinen listattiin Suomen 38. vaikutusvaltaisimmaksi twiittaajaksi,[15] ja koko vuoden Twitterin suomalaisten henkilövaikuttajien listalla sijalle 7[16]. Vuonna 2016 Auvinen osallistui Petteri Orpon ja Alexander Stubbin kokoomuksen puheenjohtajavaalikampanjoiden aihetunnisteiden kaappaamiseen, minkä jälkeen ne nousivat Suomen käytetyimpien tunnisteiden joukkoon.[15]

Vuonna 2017 Auvinen oli mukana perustamassa Vegefirma-nimistä yritystä, jonka tehtävänä on kasvissyönnin edistäminen ja markkinoiminen. Hänen ensimmäinen tietokirjansa Lihan loppu ilmestyi syksyllä 2019.[17] Vuonna 2020 ilmestyi Auvisen ja Chocochili-ruokablogia pitävän Elina Innasen Lapsiperheen vegaanikeittokirja.[18]

Poliittiset näkemykset

Auvisen ihannemaailmassa ihmiset järjestäytyisivät yhteisöihin, joissa työ ja eläminen organisoitaisiin. Keskusjohtoa ei olisi vaan yhteisöt päättäisivät omista asioistaan keskustelemalla.[14] Hänen mukaansa yhteisistä asioista pitäisi päättää konsensuksella eli keskustelemalla asioista niin kauan, että saavutetaan yhteinen mielipide.[19] Esimerkiksi kerrostalon asukkaat vastaisivat rakennuksen huollosta ja ylläpidosta itse, ja tehtaan työntekijät päättäisivät asiat keskenään ilman johtajaa. Ihmisille ei maksettaisi palkkaa, ”ainakaan rahana”, mutta he voisivat saada työstään vastineeksi esimerkiksi jonkinlaisia vaihtoyksiköitä, joita voisi vaihtaa esineisiin tai palveluihin. Työt eivät olisi eriarvoisia, vaan kaikesta saisi saman verran yksiköitä. Epäsuositut työt olisi jaettava niin, että ihminen joutuisi esimerkiksi kuukaudeksi vuodessa viljelemään lanttuja vaikka ei haluaisikaan. Auvisen mukaan ketään ei kuitenkaan pakotettaisi yhteisölliseen toimintaan. Kaikille tarjottaisiin asunto, internet, ruoka, sähkö ja terveydenhuolto. Puolustuksesta vastaisi kansanmiliisi ja tuomiovalta olisi yhteisöllä tai kansankokouksella. Mikäli koko maailma ei olisi siirtynyt anarkismiin, voitaisiin edelleen toimivien valtioiden kanssa käydä ulkomaankauppaa jonkinlaisella valuuttasysteemillä.[14]

Anarkistina Auvinen vastustaa edustuksellista demokratiaa, jota hän ei pidä demokratiana.[19] Auvisen mukaan sen huono puoli on muun muassa, ettei valittuja johtajia voi vaihtaa lennosta. Hänen mukaansa äänestäminen on tehotonta ja yhdentekevää eikä hän aio asettua ehdolle vaaleissa.[15] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Auvinen kuitenkin kertoi äänestävänsä nuorten ilmastolakon innoittamana.[20]

Auvinen hyväksyy poliittisista syistä tehtävän ilkivallan ”järkevästi kohdistettuna”, mutta sanoi vuonna 2016 pitävänsä väkivaltaa ei-toivottavana.[21][22]

Teokset
  • Lihan loppu. Kosmos, 2019. ISBN 978-952-7-14488-6
  • Innane, Elina & Auvinen, Suvi: Lapsiperheen vegaanikeittokirja. Kosmos, 2020. ISBN 978-952-3-52048-6.
  • Kaltainen valmiste. Kosmos, 2021. ISBN 978-952-3-52074-5
Osana kokoelmateoksia
  • 13 katseluasentoa – Miltä televisio tuntuu? Kosmos, 2020. ISBN 978-952-352-028-8
  • Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-45184-7
  • Tartunta. Kosmos, 2020. ISBN 978-952-352-071-4
  • Ilmastotekokirja. WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-44849-6

Lähteet
  1. Anarkisti Suvi Auvinen otti nimekseen Astalo ja kertoo nyt miksi Helsingin Sanomat. 6.9.2019. Viitattu 6.9.2019.
  2. Kaarenoja, Vappu: Päivystävä anarkisti ei haluaisi nähdä Suomen valtion 100-vuotisjuhlia – mutta mitä vaihtoehtoja hän tarjoaa? 25.10.2016. Juha Säijälä. Viitattu 25.10.2016.
  3. Siltamäki, Tuija: Suvi Auvinen oli vuosia Suomen tunnetuin anarkisti, mutta nyt hän tekee töitä kokoomusvaikuttajien viestintätoimistossa HS.fi. 20.10.2019. Viitattu 20.8.2022.
  4. Suvi Auvinen Voima. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  5. Suvi Auvinen Image-blogit. Apu. Viitattu 17.4.2019.
  6. Ylikoski, Esa: Toimintakertomus 2016 14.8.2017. Vapaa-ajattelijain liitto. Viitattu 17.4.2019.
  7. Päivystävä anarkisti Radio Helsinki. Viitattu 17.4.2019.
  8. Suvi Auvinen Rapport. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
  9. Pia Parkkinen: Anarkisti Suvi Auvinen oli 15-vuotiaana uskossa ja profetoi Yle.fi, uutiset. 22.9.2019.
  10. Auvinen, Suvi: Anarkofeministi: ”Kaikki nauravat anarkisteille. Ei kannattaisi.” 30.11.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  11. Säijälä, Juha: Suvi Auvinen, Turun valtaaja Kulttuurivihkot. 29.2.2016. Juha Säijälä. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
  12. Pitkänen, Milla: Kulttuuriaktivisti tarvitsee valkosipuliamuletin suojaa 5.2.2009. Turun Sanomat. Viitattu 29.3.2016.
  13. Säijälä, Juha: Taistelu Turusta 4.5.2009. Tiedonantaja. Viitattu 9.10.2016.
  14. Pettersson, Maria: Sortoa, narsisteja ja tuleva romahdus – näin anarkistit näkevät maailman HS.fi. 30.11.2014. Viitattu 20.8.2022.
  15. Luhtala, Jouko: Suvi Auvinen vaatii kaiken jakamista tasan Tylkkäri.fi. 19.5.2016. Arkistoitu 20.8.2022. Viitattu 20.8.2022.
  16. Suomi-Twitter vuonna 2016 3.1.2017. Pyppe.fi. Viitattu 3.1.2017.
  17. Roviomaa, Johannes: Suvi Auvisen suorat mielipiteet herättivät vuosia someraivoa – nyt hän on yrittäjä, joka toivoo robottien vievän paskaduunit 13.4.2019. Duunitori.fi. Viitattu 17.4.2019.
  18. Nyt kasvatetaan tulevaisuuden kasvissyöjiä Suvi Auvisen blogi. 12.8.2020. Viitattu 20.8.2022.
  19. Sarhimaa, Jutta: Nyt puhuu anarkisti, joka aikoo jumiuttaa Helsingin joukkoliikenteen tiistaina HS/Nyt.fi. 22.9.2014. Viitattu 20.8.2022.
  20. Auvinen, Suvi: Aion äänestää näissä vaaleissa Apu.fi/Image-blogit. 2.4.2019. Viitattu 20.8.2022.
  21. Suvi on häpeilemätön anarkisti 14.2.2016. Iltalehti. Viitattu 20.7.2016.
  22. Kaarenoja, Vappu: Suvi Auvinen. Suomen Kuvalehti, 2016, nro 42, s. 52-56. Viitattu 20.11.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.