Suuri Turkin sota

Suuri Turkin sota (saks. Der Große Türkenkrieg), myös pyhän liigan sota (turk. Kutsal İttifak Savaşları), oli Euroopan valtioiden muodostaman pyhän liigan ja Osmanien valtakunnan välinen sota vuosina 1683–1699. Sota tunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtaneesta Wienin piirityksestä vuonna 1683.

Suuri Turkin sota
Suuri Turkin sota. Aikalaismaalaus.
Päivämäärä:

14. heinäkuuta 1683 –
26. tammikuuta 1699

Lopputulos:

Pyhän liigan voitto

Aluemuutokset:

Osmanien valtakunnan aluemenetykset

Vaikutukset:

Osmanit menettivät alueita Liigalle Karlowitzin rauhassa.

Osapuolet

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Moskovan Venäjä
Puola-Liettua
Venetsian tasavalta
Unkarin kuningaskunta
Kroatian kuningaskunta
Espanjan kuningaskunta

 Osmanien valtakunta
Krimin kaanikunta

Taustaa

Bohdan H’melnytskyin käymien sotien seurauksena Ukrainan kasakat liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö Petro Dorošenko halusi irrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan Krimin kaanikuntaan. Buczaczin rauhansopimuksessa Puola luopui eduistaan Ukrainassa ja sitoutui maksamaan korvauksia sulttaanille. [1]

Sota
Frans Geffels: Wienin piiritys 1683.

Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien Itävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoumaa johtanut Juhana III Sobieski voitti turkkilaiset Wienin taistelussa. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.

Pyhä liiga
Pääartikkeli: Pyhä liiga 1684

Vuonna 1684 paavi Innocentius XI perusti uuden pyhän liigan, joka käsitti Habsburgien Itävallan johtaman Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, Puola-Liettuan sekä Venetsian tasavallan[2]. Myös Moskovan Venäjä liittyi mukaan vuonna 1686. Mohácsin taistelussa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.

Moskovan Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelut johtivat siihen, että Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.

Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 Zentassa. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. Pidhaitsin taistelu 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699.

Karlowitzin rauha

Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan Karlowitzin rauhansopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.[3]. Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin, Transilvanian ja Slavonian alueensa Habsburgeille samalla, kun Podolia palasi Puolan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevan Morean kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Moskovan Venäjältä ja Morean Venetsialta.

Lähteet
  1. Kemp, Arthur, Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation, (Lulu.com, 2008), 38.
  2. Treasure, Geoffrey, The making of modern Europe, 1648-1780, (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.
  3. Sicker, Martin, The Islamic world in decline, (Praeger Publishers, 2001), 32

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.