Suur väin

Suur väin-salmi koostuu sekä erittäin matalasta länsiosasta Muhun saaren ja Viirelaid-luodon välissä että itäisestä kanavoidusta virtausalueesta.[13] Tämä Muhun saaren ja manner-Viron välillä sijaitseva suhteellisen kapea ja matala salmi yhdistää eteläisen Riianlahden pohjoisempaan Väinämereen. Suur väin on 20 km:n pituinen vesiyhteys kahden meren välissä, joka talvella jäätyy ja jota ylittää 9 km pitkä jäätie. Yleisesti salmi on 6–12 että keskimäärin 7 km levyinen[11] ja kapeinta Virtsu–Kuivastun alueella Võiküla – Virtsun osuudella, noin 6 km, johon on asennettu 8 km pituinen sähkökaapeli.[14] Siitä etelässä oleva Viirelaid-luotoa huomioiden leveys pienenee 5:een km:iin.[15] Suurin syvyys on joko 22[16] tai 24 metriä, mikä on samalla Väinämeren syvin kohta[6], autolauttojen vesiväylän syvyys on yli 10 ja matalin paikka 5–6 metriä. Salmi madaltuu noin 2 mm vuodessa maan noustessa.[15]

Suursalmen pohja on hyvin vaihtelevaa kalkkikivestä muodostuneesta siluurikautisesta paljaasta kallioperästä paksuihin moreenimuodostumiin.[13] Saaren maakunnan sähkönsiirto tapahtuu Suur väin-salmen pohjalle asennetuilla 110 kilovoltin merenalaisen sähkökaapelin välityksellä.[14] Pääosa mantereen ja Muhun ja Saarenmaan välisestä liikenteestä kulkee Virtsun ja Kuivastun satamien kautta. Samoin suunnitelmat Suur väin-salmen sillan ja tunnelin rakentamisesta on saatu päätökseen.[16]

Salmen rannalla sijaitseva Kuivastu-satama talvella

Tõll-lautta, v. 2017

Suunnitteella oleva pysyvä silta- tai tunneliyhteys Suur väin-salmen ylitse saarelle, jolla on oma kunta ja asukasluku 35 000, on yksi kansainvälisesti suurimpia hankkeita.[12] Pysyvän yhteyden muodostamisen mahdollisuutta Suursalmen yli Muhun saaren ja mantereen välille on pohdittu jo vuosikymmeniä. Kohdennetumpi prosessi alkoi vuonna 1997.[17] Tutkimukset sopivimman liikenneväylän määrittämiseksi suorittaa valtio[18], joiden jälkeen jäädään odottamaan lopullista vastausta siihen, milla tavalla Muhumaan ja mantereen välinen liikenneyhteys jatkossa toteutuu.[19] Tällä hetkellä valtio on solminut TS Laevad kanssa sopimuksen 30.9.2026 saakka Virtsu-Kuivastu-vesitiellä liikennöimisestä lautoilla ”Piret” ja ”Tõll”, joiden joukkoon kesäsesonkikautena liittyy ”Regula”.[17]

Kahdesta siltavaihtoehdosta pohjoispuolisen kiinteän osuuden pituus olisi 6 680 ja eteläpuolisen 8 150 metriä ja tunnelin pituus olisi 7 400-8 450 metriä. Edullisin olisi eteläpuolinen silta, jolloin rakennuskustannuksia tulisi 390 miljoonan euron verran. Toinen vaihtoehto, pohjoispuolinen silta maksaisi yli 584 miljoonaa ja tunnelilla olisi vaihtoehdoista kallein rakennushinta, 620 miljoonaa euroa.[20] Maantieteellisesti että hankkeen koon mukaan lähin vastaavanlainen on vuonna 1972 valmistunut 6 km pituinen mantereen ja 24 760 asukkaan saaren välinen Öölannin silta Ruotsissa. Tämä esimerkki antaa myös käsityksen siltayhteyden pitkäaikaisista vaikutuksista.[12]

Muhun rantaviiva

Suur väin-salmessa sijaitsee 22 nimettömän ja Muhun saaren lisäksi Muhun kunnassa Kesselaiun maisemansuojelualueen kuuluva Kesselaid-luoto, jossa on yksi kylä, Läänemaalla Moori säär ja Polvergimadal ja Matsalun kansallispuistoon kuuluu luotoja pienempiä matalikkoja kuten Merikajakarahu, Papilaid (12 ha), Papirahu (1,2 ha) ja Tiirurahu. Lähellä Virtsun niemimaan luoteisrannikkoa sijaitsee Pärnumaalla Läänerannan kunnan- ja Puhtu-Laelatun luonnonsuojelualueelle kuuluva saariryhmä Kõbajad, so. 7–9 luotoa, joista suurin on 7,8 hehtaarin kokoinen Kõbajalaid tai Suurlaid (myös Kõbaja Suurlaid). Itään jää siihen melkein kiinnikasvanut Maielaid (myös Maialaid), länteen Kingissepalaid ja luoteeseen Pihla-, Lammas-, Paljas- ja Plokilaid sekä muutama muu pieni luoto. Lahdet ovat soraisia ja kallioisia, suuremmilla rinteillä on ruohoa ja pensaita.[24]

Suurlaid-luodolta kotoisin ollut Viron SNT:n ansioitunut keksijä vuodelta 1978 Manivald Pajulaid kehitti uusia kalastusmenetelmiä, jotta parantaa ankeriaanpyyntitekniikkaa. Hän valitsi aiheen, koska hän pienestä pitäen oli kävellyt ankeriasmeressä. Nykyisin uskotaan, että kuten Väinatamm-pato esti ankeriaan reitin Väike väin-salmessa, niin sähkökaapeli aiheuttaa nykyistä ankeriaanpulaa Suur väin-salmessa.[25]

Salmen saaret ja luodot ovat nykyisin suurimmalta osin asumattomia ja muuttolintujen pysähtymis- että pesintäpaikkoja. Suur väin-salmea pidetään muuttolintujen tärkeänä lentoväylänä.[19] Matala ja ruokoinen salmi ja suojaisat saaret ja luodot ovat edistäneet erityisesti rikkaan lintuyhteisön kehittymistä.[11] Keväällä lentää rannikon yli satojatuhansia vesilintuja pohjoista kohti ja suurin osa niistä tekee pidemmänkin pysähdyksen täällä. Huhtikuun lopussa-toukokuun alussa salmessa ajelehtii kymmeniä tuhansia hanhia, lokkeja, alleja, lapasotkia ja telkkiä, pienissä ryhmissä vaeltavia kaakkureita ja kuikkia, Papi-saariston ympärillä pysähtyy lukuisasti mustalintuja ja pilkkasiipiä. Massamuutto on toukokuun jälkipuoliskolla ja kestää yleensä noin kymmenen päivää. Kesäisin saarten väliseen mereen kerääntyvät tiirat, haikarat, harmaahanhet ja kyhmyjoutsenet. Nisäkkäistä saarilla asuu vesimyyrä ja matelijoista rantakäärme ja sisilisko. Talvisin, kun meri on jään peitossa, saarille voi päätyä kettu ja supikoira, jotka keväällä jäiden lähtiessä luodoille loukkuun jääneinä tuhoavat lintujen pesiä. Villisikoja, hirviä ja muita suurempia nisäkkäitä ui joskus saarille lähempänä mannerta ja salmessa asuu harmaahylkeitä ja norppia.[26]