Halkio

Halkio on synnynnäinen epämuodostuma, joka ilmenee huuli- ja suulakihalkioina. Huulihalkiossa huuli on kehittynyt vajaasti, ja siitä puuttuu osa. Huulihalkioon voi liittyä suulakihalkio. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia Suomessa. Suulakihalkioita esiintyy Suomessa eniten maailmassa, mutta huulihalkioita kansainvälisen keskitason verran.[1] Suomessa noin yhdellä lapsella viidestäsadasta on vastasyntyneenä halkio.[2]

Huuli- ja suulakihalkio
Toispuoleinen, osittainen huulihalkio
Luokitus
ICD-10	Q35., Q37.
ICD-9	749
Tautitietokanta	29604 29414
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Halkiot saattavat aiheuttaa ongelmia jo heti syntymän jälkeen, jos vauva ei pysty imemään normaalisti. Tämän seurauksena vauvan painonkehitys saattaa hidastua. Halkion vuoksi myöskään leuat ja hammaskaaret eivät kehity normaalisti, ja halkiolapsille tulee purentavikoja, joita joudutaan korjaamaan. Yleinen ongelma on myös liimakorva, joka johtuu siitä, etteivät välikorvat ilmastoidu halkion takia riittävästi. Suun alueen epämuodostumista seuraa lisäksi puheongelmia.[1]

Huulihalkio on useimmiten osittainen ja toispuolinen. Täydellisiä halkioita, jotka halkaisevat koko huulen ja ikenen, esiintyy Suomessa vain 1–2 tapausta vuodessa. [3] Halkio johtuu sikiökautisesta kehityshäiriöstä, ja sen syntyyn voivat vaikuttaa sekä perintötekijät että ulkoiset häiriötekijät. Huulihalkio voidaan korjata kirurgisesti. Leikkauksesta on apua sekä ulkonäön että terveyden kannalta. Suomessa huulihalkion sulkeva korjausleikkaus pyritään tekemään noin kolmen kuukauden iässä. Osalla halkiopotilaista on myös muita epämuodostumia.[4]