Susilo Bambang Yudhoyono

Yudhoyono syntyi Itä-Jaavalla alemman keskiluokan perheeseen. Myös hänen isänsä oli upseeri. Myös hän halusi sotilasuralle, muttei päässyt ensimmäisellä kerralla sotilasakatemiaan. Hän opiskeli aluksi teknologisessa instituutissa ja opettajankoulutuksessa ennen pääsyään akatemiaan 1970. Valmistuttuaan huippuarvosanoin hän liittyi strategisen reservin KOSTRAD-joukkoihin. Kielitaitonsa ansiosta hän pääsi myös laskuvarjojoukkojen jatkokoulutukseen Fort Benningissä Yhdysvalloissa.

Yudhoyono palasi Indonesiaan 1976 ja palveli maahan liitetyssä Itä-Timorissa, jossa armeija syyllistyi useisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Hän sai myös lisäkoulutusta Yhdysvalloissa sekä harjoitteli viidakkosodankäyntiä Panamassa, panssarintorjuntaa Länsi-Saksassa ja Belgiassa sekä kävi esikuntakurssit Fort Leavenworthissa ja sai Yhdysvalloissa myös ylemmän korkeakoulututkinnon Webster Universityssa 1991.

Vuonna 1997 Yudhoyono nimettiin armeijan sosiaalipoliittisten asioiden pääesikuntaan.

Indonesian pitkäaikaisen johtajan Suharton erottua toukokuussa 1998 jälkeen maan armeija ABRI yhdistettiin hänen valtaansa ja sen poliittista roolia vähennettiin ja se jaettiin vakinaiseen armeijaan sekä poliisiin. Yudhoyonon suosio alkoi kasvaa asemassaan hänen esitettyään uudistusmielisiä ideoilta.

Presidentti Abdurrahman Wahid nimitti hänet 1999 kaivosten- ja energiaministeriksi. Yudhoyono lopetti tuolloin sotilasuransa kenraaliluutnanttina, mutta sai myöhemmin ylennyksen täydeksi kenraaliksi. Elokuussa 2000 Yudhoyono nimitettiin politiikan ja turvallisuuden ministeriksi, tavoitteenaan erottaa armeija valtionhallinnosta.

Kun Kansan neuvoa-antava kokous (MPR) erotti Wahidin heinäkuussa 2001 ja nimitti varapresidentti Megawatin hänen tilalleen, Yudhoyono asettui ehdolle varapresidentiksi. Hän perusti oman Demokraattisen puolueensa (Partai Demokrat) 9. syyskuuta 2001. Asemaan valittiin kuitenkin Hamzah Haz. Yudhoyono jatkoi entisessä asemassaan Megawatin alaisuudessa. Lokakuun 2002 Balin pommi-iskujen jälkeen Yudhoyono sai mainetta tehokkaasta toiminnastaan varsinkin terrorismin vastaista sotaa käyvissä Australiassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi hän aloitti sotilashyökkäyksen Acehin itsenäisyyttä vaativaa Vapaa Aceh -liikettä vastaan.

Yudhoyono oli Megawatin turvallisuusasioista vastaavana ministerinä aina maaliskuuhun 2004 asti, jolloin hän jätti hallituksen presidentin kanssa käydyn julkisen riidan jälkeen ja alkoi kampanjoida presidentiksi. 20. syyskuuta 2004 järjestetyssä vaalissa hän sai 60,87 % äänistä Megawati Sukarnoputrin 39 %:ia vastaan.[1]

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys ja sitä seuranneet hyökyaallot sattuivat kaksi kuukautta hänen presidenttikautensa alun jälkeen.

Maan talouskasvu jäi vuonna 2005 5,6 %:iin ja laski 2006 5,4 %:ään, mikä jäi paljon jälkeen hänen ennen vaaleja tavoitteekseen asettamasta 7 %:sta. Maalis- ja lokakuussa 2005 hallitus teki epäsuositun päätöksen leikata öljyn hinnan tukiaisia, mikä nosti polttoaineen hintoja 29 % ja 125 %. Tämä salli hallituksen käyttää säästyneitä varoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Maata kehitettiin erityisesti infrastruktuurin alalla ja köyhyyttä pyrittiin poistamaan. Erityisesti energiasektori ja panostus biopolttoaineisiin olivat hallituksen painopistealueina.[2]

• Profile: Susilo Bambang Yudhoyono, BBC
• Kansa äänestää presidentin suorilla vaaleilla^{[vanhentunut linkki]}, TS, 9.7.2004 3:00:16

Viitteet

1. Yudhoyono varmisti vaalivoittonsa Indonesiassa 4.10.2004. Mtv3.fi. Viitattu 15.1.2008.
2. Maailman markkinat 2008: Indonesia 11.8.2008. Kauppapolitiikka.fi. Viitattu 1.1.2010. ^{[vanhentunut linkki]}

Indonesian presidentit

Sukarno (1945–1967) | Suharto (1967–1998) | Jusuf Habibie (1998–1999) | Abdurrahman Wahid (1999–2001) | Megawati Sukarnoputri (2001–2004) | Susilo Bambang Yudhoyono (2004–2014) | Joko Widodo (2014–)