Myllyjoki (Tammela)

Oksjoki alkaa Oksjärvestä ja laskee 4,0 kilometrin pituisena Pehkijärveen. Sen valuma-alueen koko on 27 km² ja siihen kuuluu vielä Kelhunlammi, Laihanlammi ja Maailmanlammi. Nämä laskevat vetensä suoraan Oksjärveen. Oma vaikutuksensa joen vedenlaatuun aiheuttaa Isosuon turvetuotantoalue, jonka ulkomitat ovat 2×1,5 kilometriä. Tuotantoalueen ulkoreinat ovat voimakkaasti ojitettuja.[1][4]

Vaihijoki on joen nimitys sen alajuoksulla ja Susikkaanjoki sen yläjuoksulla. Joki alkaa Ilojärvestä ja virtaa 9,4 kilometriä pitkänä jokena Pehkijärveen. Se kulki vielä 1800-luvulla Susikaslammin läpi, mutta sen paikalla on nykyään luhtamainen suo. Vaihijoen valuma-alueen pinta-ala on 46 km².[1][4]

Teurajärvi yhtyy jokeen omaa ojaansa myöten Susikkaan peltoalueen pohjoisreunalla. Ilojärvi on keskujärvi, johon laskevat Liesjärvi, Verikäs ja Kenkälammi luoteen suunnasta. Kaitalammilla on oma laskuojansa kaakostapäin. Muut järvet laskevat Pitkäjärveen, joka laskee Ilojärveen idästäpäin. Pitkäjärvi sijaitsee Pätinkiharjun, Tujulanharjun ja Lunkinharjun muodostaman ketjun eteläpuolella ja kerää vedet kummaltakin puolelta harjua. Harjujakson eteläpuolella sijaitsevat Lautaportaanjärvi, Iso Hosionlammi, Pikku Hosionlammi ja Mertalammi. Harjujen pohjoispuolelta laskevat Hautalammi, Munalammi, Lunkinjärvi, Paattilammi, Tahjanjärvi, Torajärvi, Okslammi ja Paskolammi.

Pääartikkeli: Teuronjoen valuma-alue

Teuronjoki on 10,7 kilometriä pitkä Pehkijärveen laskeva joki, jonka valuma-alue on 117 km² laajuinen ja siihen kuuluu yli 40 järveä tai lampea. Joki alkaa Rautijärvestä Pihonjoen nimisenä ja virtaa Kuuslammin läpi jatkaen Teuronjoen nimisenä Pehkijärveen asti. Matkalla sen uoma on padottu Mannilan kohdalla. Tämän jälkeen se alkaa meanderoida Teuron kylän ylä- ja alapuolella. Lopuksi se laskee Pehkijärveen Teurossuun kylässä. Joen suisto on maatunut pitkälle muodostaen pitkänomaisen deltan. Sen synty liittyy Pehkijärven vedenpinnan laskuun.[1][4]

Pyhä- ja Kuivajärvien lasku 1821−1827 pidensi Myllyjoen suistossa joen uomaa, mikä näkyy vasta Senaatin kartastossa vuodelta 1884.[6][7][8] Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Myllyjoki kulki pääasiassa samaa reittiä kuin nykyäänkin. Siinä joen rannat olivat niittyjä lukuun ottamatta Myllykylässä, jossa ne olivat peltomaata. Yläjuoksulla heti Pehkijärven luusuasta alkaen rannat olivat vielä suomaata. Myllykylässä oli käytössä vesimylly.[9]

Susikaslammin ympäristössä olevia kivi- ja pronssikautisista asuinpaikoista on päätelty, että Pehkijärven ranta on laskenut itsekseen aikojen saatossa alemmaksi.[10]

Myllyjoen valuma-alueella on laskettu tai kuivatettu muutama järvi. Vuonna 1836 jaettiin aiemmin laskettujen Pehkijärven ja Susikaslammin vesijättömaita. Järvenlaskun tarkempaa historiaa ei tunneta. Pehkijärven vedenkorkeutta on muutettu myöhemminkin.[7][8][11] Myös Teuronjoen valuma-alueen puolella on suoritettu järvenlaskuja.