Susikaslammi

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855−1856 sen nimi kirjoitettiin "Susikas järvi" [4] ja Senaatin kartastossa vuodelta 1884 "Susikanlampi".[5] Järven ja Susikkaan kylän nimet liittyvät toisiinsa.

Susikaslammin ympäristössä olevia kivi- ja pronssikautisista asuinpaikoista on päätelty, että Pehkijärven ranta on laskenut aikojen saatossa alemmaksi. Susikaslammin rannoista tunnetaan vain se, joka edelsi lammen omaa järvenlaskua.[6]

Susikaslammen järvenlaskun historia tunnetaan heikosti. Sopimushetkeä tai itse laskun tapahtumavuosia ei tiedetä. Ensimmäisen järvenlaskun paljastamat maatumat jaettiin vuonna 1836 pidetyssä katselmuksessa. Koska jako toimitettiin samaan aikaan Pehkijärven jaon kanssa, on mahdollista, että molemmat järvenlaskut suoritettiin samanaikaisesti.[2][7]

Vuoden 1884 Senaatin kartastossa on ilmoitettu järvien joidenkin korkeuksia. Susikaslammin pinnankorkeus oli 50,7 saschenia ja Pehkijärven 50,3 saschenia. Korkeusero 0,4 saschenia vastaa 0,9 metriä.[5] Susikaslammen olisi voinut kuivattaa, mikäli korkeuserot olisivat olleet suuremmat.

Järveä on laskettu tämän jälkeen useassa vaiheessa. Viimeiset järvenlaskut tapahtuivat 1930- ja 1940-luvuilla.[8]

Nykyään Susikaslammin pinta-ala on 54 hehtaaria ja se luokitellaan suomaaksi. Suo on kokonaan avosuota, jossa on paikoin pensaikkoa ja paikoin luhtanevaa. Suon muodostaa 0,3 metriä paksu turvekerrostuma, joka makaa 2,6−2,8 metriä paksun liejukerrostuman päällä. Alinna on savikerros. Turvekerrostuma syntyi heti järvenlaskujen jälkeen alueille, jotka jäivät ajoittain kuiville. Lammen turvekerrokset eivät kiinnosta turvetuotantoa, mutta alueella on arvoa lintukosteikkona.[8]