Susanna Pettersson
Susanna Kristina Pettersson (s. 30. elokuuta 1966 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija.[1] Hän on kokoelmatutkimukseen ja museohistoriaan erikoistunut dosentti.[2] Hän aloitti Ateneumin taidemuseon johtajana lokakuussa 2014[3] ja Ruotsin kansallismuseon ylijohtajana elokuussa 2018. Kesäkuun 2023 alussa Susanna Pettersson siirtyy Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtajaksi.[4]
Susanna Pettersson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. elokuuta 1966 Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | museonjohtaja |
Muut tiedot | |
Koulutus | filosofian tohtori |
Ura
Pettersson tuli ylioppilaaksi vuonna 1985 ja valmistui filosofian maisteriksi 1996 ja lisensiaatiksi vuonna 2003.[1] Hän väitteli tohtoriksi taidehistoriasta vuonna 2008 Helsingin yliopistossa tutkielmalla Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit.[2]
Pettersson toimi vuosina 1991–1992 Helsingin Taidehallin näyttelysihteerinä[1] ja vuodesta 1992 hän työskenteli Valtion taidemuseossa, aluksi museopedagogisen yksikön amanuenssina 1992–1996 ja intendenttinä 1996–2001 sekä taidemuseoalan kehittämisyksikön erikoissuunnittelijana 2001–2007 ja kehitysjohtajana 2007–2010. Vuosina 2010–2013 Pettersson oli Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto -museon johtaja. Vuonna 2011 hän oli vieraileva luennoitsija Reinwardt Academyssä Amsterdamissa. Pettersson nimitettiin Jyväskylän yliopiston museologian dosentiksi vuonna 2012.[2]
Maaliskuusta 2013 alkaen Pettersson toimi Suomen Lontoon-instituutin johtajana.[5] Ruotsin kansallismuseon ylijohtajana hän on työskennellyt elokuusta 2018 alkaen.[6] Hän erosi omasta tahdostaan perhesyihin vedoten työstään Tukholmassa kesken kuusivuotisen toimikautensa 2023.[7]
Pettersson on kirjoittanut kuvataiteesta ja museologiasta useisiin tieteellisiin ja ammatillisiin julkaisuihin sekä suurelle yleisölle. Hän on ollut perustamassa useita alan verkkojulkaisuja, kuten Mustekala.infoa ja Taidehistorian seuran tieteellistä verkkojulkaisua Tahitia.
Yksityiselämä
Susanna Petterssonin veli on kirjailija Juhana Pettersson.[8] Heidän isoisänsä oli professori Lars Pettersson.[9] Susanna Petterssonin puoliso vuodesta 1998 on ollut taiteilija ja kriitikko Timo Valjakka.[1]
Luottamustehtäviä
- Ateneumin Ystävät ry, hallituksen jäsen (1990–1996, 2015–) ja varapuheenjohtaja (1992–1996)
- Suomen arvostelijain liitto, hallituksen jäsen (1999–2001)
- kulttuuriyhdistys Mustekala ry, hallituksen varapuheenjohtaja (2005–2008) ja jäsen (2008–2009)
- Suomen museoliitto, hallituksen jäsen (2006–2012)
- Nordic Committee for Art History (NORDIK), hallituksen jäsen (2006–2012) ja puheenjohtaja (2010–2012)
- Taidehistorian seura, hallituksen jäsen (2008–2012)
- Suomen valokuvataiteen museon säätiö, hallituksen jäsen (2009–2010)
- UPM:n Kulttuurisäätiö, hallituksen jäsen (2009–2012)
- Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö, hallituksen jäsen (2011–), puheenjohtaja (2011–2013)
- Modern House Museums/Iconic Houses -network, perustajajäsen ja hallituksen jäsen (2011–)
- Frame, hallituksen jäsen (2012–2015)
- Aalto-yliopisto, hallituksen jäsen (2014–)
- Tieto-Finlandia-raadin puheenjohtaja (2014)[1][10]
Julkaisuja
Monografioita
- Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008.
Oppikirjoja
- Levanto, Marjatta & Pettersson, Susanna (toim.): Valistus / Museopedagogiikka / Oppiminen. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2004.
- Pettersson, Susanna (toim.): Tulevaisuuden taidemuseo. Museologia 3. Helsinki: Valtion taidemuseo: Kehys, 2009. ISBN 978-951-53-3183-0.
- Pettersson, Susanna ym. (toim.): Encouraging Collections Mobility. A Way Forward for Museums in Europe. Helsinki: Finnish National Gallery, Erfgoed Nederland & Institut für Museumsforschung, Staatliche Museen zu Berlin, 2010. (englanniksi)
- Pettersson, Susanna & Kinanen, Pauliina (toim.): Suomen museohistoria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.
Yleistajuisia teoksia
- Lumoutuneet. Tarinoita taiteen keräilystä 1800-luvun Suomessa. Helsinki: WSOY, 2004.
Palkintoja
- Suomi-Seuran myöntämä Vuoden ulkosuomalainen -tunnustus 2022[11]
Lähteet
- Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 692. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- Susanna Pettersson 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 15.3.2016.
- Aromaa, Jonni: Susanna Pettersson Ateneumin uudeksi johtajaksi Yle Uutiset. 22.5.2014. Viitattu 20.8.2015.
- Tiikkaja, Samuli: Susanna Pettersson Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtajaksi Helsingin Sanomat. 13.2.2023. Viitattu 13.2.2023.
- Hallamaa, Teemu: Susanna Pettersson Suomen Lontoon instituutin johtajaksi Yle Uutiset. 4.12.2012. Viitattu 16.1.2013.
- Peltola, Satu-Lotta: Ateneumin johtaja Susanna Pettersson Ruotsin kansallismuseon ylijohtajaksi: ”En hakenut virkaa, minuun oltiin yhteydessä.” Yle Uutiset. 21.3.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 21.3.2018.
- Riihinen, Eleonoora: Susanna Pettersson jättää Ruotsin kansallismuseon. Helsingin Sanomat, 11.2.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.2.2023.
- Veljeni @juhanaonparas miettii larppeja ja nationalismia. #image Twitter. 9.7.2016. Susanna Pettersson. Viitattu 6.2.2018.
- Pettersson, Susanna: Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta 375 humanistia. 2014. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 6.2.2018.
- Susanna Pettersson: Luottamustehtävät 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 15.3.2016.
- Susanna Pettersson ja Maria Sid ovat Vuoden ulkosuomalaisia. Helsingin Sanomat, 7.11.2022, s. B 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2022.