Susanna Kallur

Kallur voitti 1998 Ruotsin sisäratojen mestaruuden 60 metrin aidoissa ja ulkoratojen mestaruuden 100 metrin aidoissa. Hän voitti samana vuonna pronssia Annecyn nuorten MM-kisoissa 100 metrin aidoissa ajalla 13,77. Seuraavana vuonna hän voitti Ruotsin sisäratojen mestaruuden 60 metrillä ja oli alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa viides 100 metrin aitajuoksussa. Vuonna 2000 hän voitti maansa sisä- ja ulkoratojen mestaruuden pika-aidoissa. Hän sijoittui samana vuonna 60 metrin aitajuoksussa kuudenneksi sisäratojen EM-kilpailuissa Gentissä ja voitti 100 metrin aidoissa Euroopan cupin ykkösliigan. Hän voitti nuorten MM-kultaa 100 metrin aidoissa Santiago de Chilessä ajalla 13,02 ja MM-pronssia 4 × 100 metrin viestissä. Vuonna 2001 hän voitti 100 metrin aitajuoksussa Euroopan cupin ykkösliigan Vaasassa sekä alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Amsterdamissa ajalla 12,96. Hän karsiutui samalla matkalla Edmontonin MM-kisoissa välierissä ajalla 12,85. Seuraavana vuonna hän voitti Ruotsin mestaruuden 100 metrin aidoissa ja sijoittui Münchenin EM-kisoissa matkan seitsemänneksi.

Kallur voitti vuonna 2003 Ruotsin sisäratojen mestaruuden 60 metrin aidoissa ja juoksi Birminghamin sisäratojen MM-kisoissa matkan seitsemänneksi ajalla 7,97. Hän voitti alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Bydgoszczissa 100 metrin aitajuoksussa ajalla 12,88. Samana vuonna hän voitti Ruotsin mestaruuden 100 metrin aidoissa ja karsiutui Pariisin MM-kisoissa välierissä. Seuraavana vuonna hän voitti jälleen maansa sisäratojen mestaruuden 60 metrin aitajuoksussa. Myöhemmin samana vuonna hän sijoittui viidenneksi Budapestin sisäratojen MM-kisoissa ajalla 7,89. Ulkoradoilla hän voitti samana vuonna Ruotsin mestaruuden 100 metrin aidoissa ja karsiutui Ateenan olympialaisissa välierissä ajalla 12,67. Vuonna 2005 Kallur voitti maansa sisäratojen mestaruuden sekä 60 metrin sileällä että aidoissa. Hän voitti sisäratojen EM-kultaa Madridissa ajalla 7,80. Ulkoradoilla hän voitti Ruotsin mestaruuden 100 metrin aidoissa sekä 100 metrin juoksussa. Hän voitti 100 metrin aitajuoksussa Euroopan cupin ykkösliigan, mutta karsiutui Helsingin MM-kisoissa välierissä. Kauden lopussa hän oli IAAF:n yleisurheilufinaalissa neljäs.

Vuonna 2006 Kallur voitti Ruotsin sisäratojen mestaruuden 60 metrin aitajuoksussa. Moskovan sisäratojen MM-kisoissa 2006 hän voitti MM-pronssia ajalla 7.87. Myöhemmin samana vuonna hän voitti Euroopan cupin superliigan ja EM-kultaa Göteborgin EM-kisoissa ajalla 12,59. Kauden lopussa hän sijoittui IAAF:n yleisurheilufinaalissa neljänneksi ja maailmancupissa toiseksi. Seuraavana vuonna hän voitti Birminghamin sisäratojen EM-kisoissa kultaa 60 metrin aidoissa ajalla 7,87 ja sijoittui 60 metrin sileällä seitsemänneksi ajalla 7,29. Samana vuonna hän voitti Ruotsin mestaruuden sisäradoilla 60 metrin aidoissa ja ulkoradoilla 100 metrin aidoissa sekä juoksi Osakan MM-kisoissa neljänneksi ajalla 12,51.

Kallur juoksi 60 metrin aitajuoksun sisäratojen maailmanennätyksen 7,68 Karlsruhessa 10. helmikuuta 2008. Valencian MM-hallikilpailuissa hän selviytyi alkuerästä jatkoon, muttei startannut välieräjuoksuun. Pekingin olympialaisissa hän keskeytti välieräjuoksun.

Vuosilta 2009–2015 Kallurilta löytyy Tilastopajan tietokannasta yhteensä vain kahdeksan kilpailusuoritusta. Vuonna 2016 hän voitti sisäratojen Ruotsin mestaruuden 60 metrin juoksussa. 100 metrin aitajuoksussa hän karsiutui välierissä Amsterdamin EM-kilpailuissa ja alkuerissä Rio de Janeiron olympialaisissa. Seuraavana vuonna hän sijoittui Belgradin EM-hallikilpailuissa kahdeksanneksi 60 metrin aitajuoksussa.

Susanna Kallurin sisko, Jenny Kallur, on myös maailmanluokan pika-aituri. Heidän isänsä on entinen NHL-jääkiekkoilija Anders Kallur.

• 100 metrin juoksu: 11,30 (2006)
• 200 metrin juoksu: 23,32 (2005)
• 800 metrin juoksu: 2.27,87 (1998)
• 100 metrin aitajuoksu: 12,49 (2007)
• 60 metrin aitajuoksu (hallissa): 7,68 (2008)

• Susanna Kallur Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
• Tilastopajan tietokanta^{[vanhentunut linkki]} (vaatii kirjautumisen)

• http://www.sannakallur.se/ (Arkistoitu – Internet Archive)