Suppilopikarikulttuuri
Suppilopikarikulttuuri oli nuoremmalla kivikaudella Pohjoisessa Keski-Euroopassa vallinnut maanviljelykulttuuri, joka rakensi muun muassa megaliittihautoja. Kulttuuri vallitsi 4000–2700 eaa. Tämä kulttuuri oli varhaisin Pohjois-Saksan maanviljelykulttuuri noin 4500 eaa. alkaen[1].
![](../I/Old_Europe.png.webp)
![](../I/Funnelbeaker1.JPG.webp)
Kulttuuri vaikutti Pohjois-Saksassa, Pohjois-Puolassa, Alankomaissa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. Tätä maanviljelykulttuuria edelsi mesoliittinen Ertebøllen kulttuuri. Saksassa kulttuuria kutsutaan nimellä Trichterbecher eli TRB. Kulttuuri oli piikivipohjainen. Suppilopikarikulttuurin kannattajat rakensivat suuria kivisiä hautoja, megaliittihautoja joihin liittyi maarakennelmia.
Suppilopikarikulttuurin aikajako
Suppilopikarikulttuurin jako Schleswig-Holsteinissa Tanskan ja Saksan rajan tienoilla.
- Vanhempi suppilopikarikulttuuri, pohjoisen varhaisneoliittinen
- Wangels-vaihe (4100–3800 eaa.)
- Siggenebben-vaihe (3800–3500 eaa.)
- Fuchsbergstufe-vaihe (3500–3300 eaa.)
- Nuorempi keskineoliittinen (Keskineoliittinen A, "MN A-IV") (3300–2800 eaa.)
Suppilopikarikulttuurin alueet
Suppilopikarikulttuuria esiintyi Alankomaista Puolaan, sekä Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Josef Kostrzewski lajitteli kulttuurin viiteen alueelliseen ryhmään:
Suppilopikarikulttuurin aikalaisia
- Vinčan kulttuuri Balkanilla
- Jamnakulttuuri Ukrainassa
- Nauhakeraaminen kulttuuri (eli LBK) Länsi-Ranskassa, Sveitsissä, Etelä-Saksassa, Tšekissä, Kroatiassa, Bosniassa
- Lengyelin kulttuuri Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa
- Tripoljen kulttuuri Länsi-Ukrainassa
Lähteet
- Pter Bellwood: First Farmers. Blackwell 2005, s. 69.