Super Metroid

Super Metroid on Nintendo R&D1:n kehittämä ja Nintendon vuonna 1994 julkaisema Metroid-pelisarjan kolmas osa Super Nintendo Entertainment System -pelikonsolille.

Super Metroid
Kehittäjä Nintendo R&D1
Julkaisija Nintendo
Jakelija Nintendo eShop
Ohjaaja Yoshio Sakamoto
Tuottaja Makoto Kanō
Suunnittelija Gunpei Yokoi
Säveltäjä Kenji Yamamoto
Minako Hamano
Pelisarja Metroid
Julkaistu huhtikuu 1994
Lajityyppi toimintaseikkailupeli
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus CERO: A (kaikenikäisille)
ESRB: Kaikenikäisille
PEGI 7
Alusta SNES
Jakelumuoto pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Super Metroid on kaksiulotteinen tasoloikkapeli, jossa on toiminta- ja seikkailupelien ominaisuuksia. Pelin maailma on suunniteltu epälineaariseksi ja on täynnä kätkettyjä alueita, minkä takia alueiden tutkiminen on tärkeässä osassa.

Peliä on usein tunnustettu yhdeksi sarjan parhaimmaksi peliksi Metroid Primen oheella, mutta kuten muiden Metroid -pelien tapaan, sekään ei menestynyt hyvin kotimaassaan Japanissa. Super Metroid on myös harvinaisuus sen pitkän tekoprosessin takia sen ilmestyttyä vähän ennen viidennen konsolisukupolven alkua, minkä takia pelin myynti Euroopassa jäi pieneksi.[1][2] Osa syyksi on myös sanottu samoihin aikoihin ilmestyneen Donkey Kong Countryn suuri menestys.[2]

Pelaaminen
Samus kohtaa yhden pelin päävastuksista, Kraidin.

Pelin edetessä Samuksen tuhotessa useita vihollisia hän pääsee askeleen lähemmäs uusia kykyjä ja varusteita, jotka helpottavat pelaajan matkaa. Osa kyvyistä on jo nähty edellisissä Metroid-peleissä, mutta pääosa kyvyistä on uusia. Vanhoja kykyjä ovat muun muassa Morph Ball (Palloksi muuttuminen, joka mahdollistaa kulkemaan ahtaista paikoista), High Jump Boots (Korkeammat hypyt mahdollistavat kengät) ja Screw Attack (Vihollista vahingoittava sähkökenttä Samuksen ympärillä hypätessä)

Uusia kykyjä ovat Super Missiles (Super-ohjukset, jotka ovat viisi kertaa voimakkaampia kuin tavalliset ohjukset), Charge Beam (Lataussäde, joka kasvattaa säteen tulitehoa), Speed Booster (Nopeamman juoksun mahdollistava kyky), Power Bomb (Voimapommi, joka tuhoaa kaikki peliruudun alueella näkyvät viholliset sekä voimapommipalikat), Gravity Suit (Veden alla normaalin liikkumisen asu), Grabbling Beam (Tartuntasäde, jota voidaan käyttää liaanina ampumalla sillä tartuntapalikkoihin) ja X-Ray Scope (Röntgenkatse).

Juoni
Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Edellisessä osassa, Metroid 2:ssa, Samus palasi SR-388:sta mukanaan viimeinen - häneen kiintynyt - Metroid-toukka, jota Samus ei hennonnut tuhota. Metroid vietiin tiedemiehille tutkittavaksi. Pian Samus saa ilmoituksen hyökkäyksestä tutkimusasemalle, josta hän löytää Ridleyn, joka ryöstää Metroidin. Asemassa käynnistyy aikasytytys ja Samus pakenee paikalta ennen räjähdystä. Samus seuraa Ridleytä planeetta Zebesiin, missä avaruuspiraatit jatkavat jälleen metroidien tuottamista biologisiksi aseiksi. Samus taistelee avaruuspiraatteja, metroideja sekä neljää avaruuspiraattien komentajaa - Kraidia, Phantoonia, Draygoonia ja Ridleytä - vastaan, ja kohtaa lopulta piraattien johtajan Mother Brainin. Viimeisessä taistelussa Mother Brain on jo vähällä kukistaa Samuksen, mutta viime hetkillä apuun hyökkää nyt valtaviin mittasuhteisiin kasvanut SR-388:n viimeinen metroid, joka on edelleen kiintynyt Samusiin. Metroid imee Mother Brainin elinvoiman ja siirtää sen Samusille, joka saa voimansa takaisin. Mother Brain kuitenkin virkoaa myös ja tuhoaa metroidin. Lopulta Samus tuhoaa Mother Brainin, jolloin Zebesin itsetuhomekanismi käynnistyy. Samus pakenee planeetalta juuri ennen kuin se räjähtää.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet
  1. Arkistoitu kopioIGN Presents The History of Metroid IGN. Ziff Davis. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  2. Arkistoitu kopioThe History of Metroid - page 4 Games Radar. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Metroid-pelisarja
    Pääsarja
    Prime-sarja
    Hahmot
    Tapahtumapaikat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.