Suorituskykypyramidi
Suorituskykypyramidi eli Performance Pyramid System (PPS) on tavoitejohtamisen periaatteille kehitetty toiminnan ohjauksen suorituskykymittaristo. Samaa tarkoitusta palvelevia mittaristoja ovat tulosmatriisi (1984), Balanced Scorecard (1992) ja suorituskykyprisma (2002). Suorituskykymittariston tärkeitä ominaisuuksia ovat kyky kuvata suunnitelma tavoitemitoin ja kannustavasti, sillä mittariston avulla on tarkoitus saada suunnitellut asiat tehdyksi. Kaikille mittaristoille on yhteistä, että niitä käytetään tavoitejohtamisen yleisissä puitteissa. Erot koskevat mittariston rakentamista eli miten tavoitteet luodaan ja esitetään.
Mallin synty
Malli syntyi Wang Inc:n elektroniikkateollisuuden laboratorioyksikössä toteutetun tuotantoprosessin parantamisprojektin tuloksena (Lynch ja Cross 1991). Tekijät törmäsivät projektin kuluessa mittausongelmaan. Yhtiössä oli käytössä laaja standardikustannusjärjestelmä, jossa keskityttiin analysoimaan toteutuneen ja standardin välisen tuloksen eroja tavoitteena saada sisäisen laskennan tulos vertailukelpoiseksi kirjanpidon kanssa. Ohjaavaksi kriteeriksi alkoi kasvaa kirjanpidon mukaisuus toiminnassa. Kehitetyn mallin lähtökohtana on siis yrityskohtainen ja melko erikoinen ongelma.
Tavoitteiden määrittelyprosessi
Mallin idea on yhdistää strategia ja toimenpiteet määrittämällä tavoitteet hierarkkisesti visiosta alaspäin ja niihin liittyvät mittarit alhaalta ylös. Lähtökohtana on siis visio, josta tavoitteet johdetaan hierarkkisesti eri organisaatiotasoille. Menettely on tyypillinen tavoitejohtamisessa käytetty tavoitteiden ja keinojen hierarkia.
Mallille tunnusomaista on nimensä mukaisesti pyramidi (kolmio), jossa menestystekijöiden hierarkia esitetään. Malli on pelkistetysti menestystekijöiden hierarkia, jossa tavoitteet vyörytetään menestystekijöille ylhäältä alas ja mittarit rakennetaan alhaalta ylös. Hierarkiatasoja on neljä. Ylimpänä oleva visio on tarkoitus toteuttaa liiketoimintayksiköiden markkinoita ja taloutta koskevin tavoittein. Liiketoimintayksiköiden tavoitteet on määrä saavuttaa ydinprosessien tavoitteiden kautta, joita ovat asiakastyytyväisyys, joustavuus ja tuottavuus. Alimman tason tavoitteita, joilla varmistetaan ydinprosessien tavoitteiden saavuttaminen, ovat laatu, toimituskyky, läpimenoaika ja hukka.
Pyramidi jaetaan vielä ulkoiseen ja sisäiseen tehokkuuteen, jotka muodostavat mallin päädimensiot. Ulkoinen tehokkuus tarkoittaa tässä kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet ja sisäinen tehokkuus tarkoittaa yrityksen kykyä toimia tehokkaasti. Joidenkin mielestä tämä kahtiajako näyttää kuitenkin keinotekoiselta ja pakotetulta. Esimerkiksi sellainen ajattelu, että tuottavuus olisi vain sisäistä tehokkuutta ja laatu vain ulkoista tehokkuutta on heidän mielestään aivan virheellinen. Toisten mielestä tämä jako on vain suuntaa antava ja kertoo mitkä menestystekijät ovat enemmän sisäisiä tai ulkoisia kuin toiset.
Ohjausprosessi
Mallissa ei esitetä eikä pohdita miten toimitaan sen jälkeen, kun tavoitteet on asetettu. Toisin sanoen ei anneta vastausta ohjauksen kysymykseen, miten halutut asiat saadaan tehdyksi organisaatiossa. Mallissa kuvataan ja näytetään vain, miten nämä halutut asiat pitäisi määritellä. Tavoitteiden määrittely mallissa vastaa täysin sitä tapaa, mihin tavoitejohtamisessa on totuttu. Voidaan olettaa, että ohjausta toteutetaan tavoitemäärittelyn jälkeen tavoitejohtamisen periaatteita noudattaen.
Johtopäätös
Malli on tyypillinen tavoitejohtamismalli, joka poikkeaa alkuperäisestä vain siten, että tavoitealueet on määritelty uudelleen. Mallissa on yhdeksän tavoitealuetta, jotka muodostavat hierarkian. Tavoitealueiden enemmistö koostuu reaaliprosessin suureista kuten joustavuus, tuottavuus, hukka, läpimenoaika, toimituskyky jne. On vaikeaa nimetä mallia omaksi itsenäiseksi johtamisjärjestelmäksi. Ymmärrys ja selkeys johtamisen välineistä lisääntyvät, jos sitä kutsutaan tavoitejohtamisen yhdeksi versioksi.
Lähteet
- Lynch, L. R. & Cross, K. F.: Measure up. Yardsticks for Continuous Improvement. Blackewell Business, 1991.
- Saari, S.: Tulosmatriisiohjaus. Ominaisuudet ja käyttö, s. 227-248. Miten saada halutut asiat tehdyksi organisaatiossa. MIDO OY, 2004.