Suorapankki
Suorapankki tarkoitti aiemmin pankkia, jolla ei ollut konttoreita. Suorapankki toimi puhelimen ja postin välityksellä.[1]
Suorapankkitoiminnassa asiakkaan ei tarvinnut käydä henkilökohtaisesti pankissa tunnistautumassa pankkitiliä avattaessa. Suomessa edellytettiin, että suorapankin asiakkaalla oli vastatili toisessa suomalaisessa talletuspankissa.[2]
Lähteet
- Sinkko, Erkki: Sanastoa. Markat tuottamaan. Piensijoittajan opas, 1987. Helsinki: Otava.
- Ohje talletussopimuksista 28.5.1996. Rahoitustarkastus. Arkistoitu 10.3.2018.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.