Suonenveto

Suonenveto eli lihaskramppi on lihassupistus, jossa lihas supistuu ääriasentoon ja verenkierto heikkenee aiheuttaen hapenpuutteesta johtuvan kivun tunteen. Suonenveto tapahtuu tavallisesti öisin tai rankan urheilusuorituksen jälkeen. Usein kylmä vesi tai ilma voi aiheuttaa suonenvedon. Öiset suonenvedot lisääntyvät yleensä iän mukana. Noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvista suonenvedoista. Eräissä sairauksissa lihaskramppeja esiintyy normaalia enemmän, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnassa ja suolatasapainon häiriössä. Syytä perusterveiden ihmisten suonenvetoon ei tunneta.

Hoito

Ensiapuna suonenvetoon auttaa yleensä kramppaavan lihaksen venyttäminen. Säännöllisen lihasten venyttelyn ei ole havaittu ehkäisevän suonenvetoa, mutta erään tutkimuksen mukaan lihaksen venyttely juuri ennen nukkumaanmenoa ehkäisee ja lievittää kramppeja.[1]

Suonenvetoon auttaa myös jos aktivoi vastakkaista lihasta. Jos esimerkiksi pohjelihaksesta vetää suonta, pitää työntää varpaita ylöspäin, jolloin säärilihakset aktivoituvat ja pohjelihas venyy.

Yleensä kivennäisten, myös kalkin, puute voi aiheuttaa suonenvetoa. Parhaiten suonenvetoa ehkäisevät terveet elämäntavat, terveellinen ravinto, lämmin pukeutuminen sekä riittävä nesteensaanti ja liikunnan harrastaminen.

Moni käyttää magnesiumia estääkseen suonenvetoja, mutta tutkimusten mukaan se on hyödytöntä ja terve ihminen saa tarpeeksi magnesiumia ravinnostaan. Tosin urheilijoiden kramppeja on tutkittu vasta hyvin vähän. Kramppaavan lihaksen venyttely auttaa kramppiin, ehkä myös lihaksen venyttely juuri ennen nukkumaanmenoa.[2]

Lähteet

Viitteet

 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.