Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1962

Suomen Urheiluliiton johtokunta valitsi vuoden 1962 EM-joukkueen kahdessa erässä Lappeenrannan Kalevan kisojen jälkeen elokuun puolivälissä. Ensimmäisessä vaiheessa valittiin 25 miesurheilijaa ja kolme naista, ja lisänäyttöjen jälkeen vielä kolme miestä. Nämä olivat ensimmäiset EM-kisat, joissa lajeihin sai osallistua kolme urheilijaa samasta maasta.[1]

Julkisuudessa ei esitetty virallisia mitalitavoitteita, mutta tilastotulosten perusteella realistisia mahdollisuuksia oli yli viiteen suomalaismitaliin. Pentti Nikula oli hypännyt seipään maailman ennätyksen 494, ja hänen lisäkseen myös Kauko Nyström ja Risto Ankio olivat seiväshypyn Euroopan tilastossa neljän parhaan joukossa. Pituushypyn Euroopan tilastossa kaksi suomalaista oli viiden parhaan joukossa, minkä lisäksi vielä viiden eri lajin edustajia mahtui tilastoissa kuuden parhaan joukkoon.[1]

Suomalaiset saivat Belgradissa mitaleja vain seiväs- ja pituushypystä, joista saaliina oli kuitenkin yhteensä neljä mitalia. Seipäässä Pentti Nikulan, Kauko Nyströmin ja Risto Ankion kolmoisvoiton esteenä oli Tšekkoslovakian Rudolf Tomasek, joka sijoittui hopealle samalla tuloksella lievästä jalkavaivasta kärsineen Nyströmin kanssa.[1] Pituudessa Rainer Stenius yllätti hyppäämällä hopealle ennätyksellään 785.[2] Pentti Eskola sijoittui pronssille samalla tuloksella, kun taas Jorma Valkama jäi pituusfinaalin viimeiseksi.

Suomi oli saada viidennenkin mitalin, sillä Olavi Salonen sijoittui 800 metrillä neljänneksi samalla ajalla hopea- ja pronssimiesten kanssa. Neljännen sijan saavutti myös Jussi Rintamäki 400 metrin aidoissa. Keihäänheitossa koettiin paha pettymys, kun voittajasuosikkeihin lukeutunut Pauli Nevala ei selviytynyt aamukarsinnasta loppukilpailuun.[2]

Keskeyttämään joutuneista suomalaisista estejuoksija Ilmari Kurkivuori kärsi vatsataudista[2] ja kymmenottelija Seppo Suutari jäi ilman tulosta seiväshypyssä[1]. Helteisessä säässä pahasti uupunut Niilo Sorrela oli maratonilla viimeinen maaliin asti juosseista.[3]

• Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
• Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.): Suuri EM-kirja. Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.