Suomi kesäolympialaisissa 1992

Suomen ampujat saavuttivat Barcelonasta kolme pistesijaa. Juha Hirvi ampui 50 m pienoiskiväärillä asennoissa neljänneksi ja makuulla kuudenneksi. Asennoissa Hirvi jäi pronssituloksesta 1,1 pistettä, ja makuulta eroa palkintosijoille jäi 1,6 pisteen verran. 56-vuotias Sakari Paasonen oli 10 m ilmapistoolissa viides jääden 4,0 pistettä mitalista.[2]

Suomen miesjousiampujat saapuivat Barcelonaan parantamaan edellisten kesäolympialaisten joukkuekilpailun neljättä sijaansa. Soulin olympialaisten joukkueesta mukana olivat Ismo Falck ja Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten yksilökilpailun olympiavoittaja Tomi Poikolainen. 19-vuotiaalla Jari Lipposella täydennetty trio osallistui ensin yksilökilpailuun, jossa Falck putosi sijoituskierroksella. 32 parhaan joukkoon selvinnyt Poikolainen putosi 1. kierroksella hävittyään Yhdysvaltain Barrille 106–100. Sijoituskierroksella kuudenneksi itsensä tähdännyt Lipponen voitti 1. kierroksella Italian Rivoltan 110–101 ja toisella kierroksella kanadalaisen Rousseaun 102–99. Puolivälierässään Lipponen hävisi pistein 109–103 ranskalaiselle Sébastien Flutelle, joka tähtäsi aina olympiavoittoon asti. Lopputuloksissa Falck oli 57:s, Poikolainen 24:s ja Lipponen kahdeksas.

Joukkuekilpailun sijoituskierroksella suomalaiset sijoittuivat viidensiksi, ja pääsivät näin ollen mukaan 16 parhaan maan pudotusvaiheeseen. Ensimmäisellä kierroksella Suomi voitti Alankomaat 237–236, ja toisella kierroksella putosi Yhdysvallat 239–237. Mitalin suomalaiset varmistivat välierässä, jossa he voittivat Ranskan 237–230. Finaalissa kisojen isäntämaa Espanja otti voiton pistein 238–236, mikä tarkoitti Suomelle kaikkien aikojen ensimmäistä jousiammunnan joukkuekilpailun olympiamitalia, hopeaa.[3]

Suomen seitsemän hengen judojoukkueen paras saavutus Barcelonassa oli vuoden 1989 Euroopan mestarin, Jorma Korhosen yhdeksäs sija sarjassa 71,0 kg. Naisissa suomalaisista korkeimmalle ylsi Annikka Mutanen 16:lla sijallaan sarjassa 48,0 kg.

Jo kaksiin edellisiin kesäolympiakisoihin osallistunut mikkeliläinen Mikko Kolehmainen jatkoi Suomen kesäolympialaisten kultamitaliputkea voittamalla Barcelonassa ainoana suomalaisena kirkkaimman mitalin. Kolehmainen voitti sekä alku- että välieränsä ollen molempien vaiheiden yhteisajoissa toiseksi nopein. Finaalissa Kolehmainen oli puolivälissä vasta seitsemäntenä, mutta lopun puristuksen ansiosta hän saavutti maalin ennen muita ajassa 1.40,34. Hopealle ylsi edellisten kisojen olympiavoittaja samalta matkalta, Unkarin Zsolt Gyulay, joka hävisi Kolehmaiselle kolmella sekunnin kymmenyksellä. Kolehmaisen melontamitali oli Suomelle ensimmäinen sitten Helsingin vuoden 1952 kotikisojen.[4]

Miesten kajakkikaksikossa Kolehmainen meloi pikkuveljensä Ollin parina välieriin saakka.[5]

Kjällin ensimmäinen vastustaja oli Espanjan Sergio Rey, jonka Kjäll voitti kehätuomarin keskeytyksellä ajassa 2.03. Neljännesvälierässään Kjäll voitti Italian Michele Piccirillon pistein 12–5. Puolivälierässä Kjälliä vastaan asettui Unkarin László Szucs, jonka Kjäll voitti pistein 9–1. Samalla varmistui Kjällin olympiamitali. Suomalaisen välierävastustaja oli Kuuban 19-vuotias Héctor Vinent, joka johti Kjälliä kahden erän jälkeen jo 3–12. Viimeisessä erässä Kjäll ei jaksanut enää yrittää, ja kuubalainen otti voiton ja finaalipaikan pistein 3–13. Vinent iski lopulta kultaa, ja toisti saavutuksensa Atlantassa neljä vuotta myöhemmin.[6]

Barcelonan painimatolla Tuomo Karila, Harri Koskela ja näiden kisojen ainoa vapaapainin suomalaisedustaja Pekka Rauhala eivät yltäneet sijoitusotteluihin. Ismo Kamesaki, Keijo Pehkonen ja Juha Ahokas painivat sarjoissaan seitsemännelle tilalle. Ahokas kohtasi 130-kiloisten sarjassa olympiavoittoon painineen Aleksandr Karelinin, jolle hän hävisi pistein 8-1.[7] Timo Niemi paini suomalaisista parhaiten sijoittuen viidenneksi. Niemi voitti alussa kolme ottelua putkeen, mutta hävisi seuraavat kaksi, joista toisen pronssia voittaneelle IVY:n Daulet Turlihanoville. Viimeisen ottelun sijoista 5-6 Niemi voitti.

Suomen neljän miehen painonnostojoukkueen paras sijoitus Barcelonassa oli vuoden 1984 Los Angelesin kesäolympialaisten sarjan 67,5 kiloa pronssimitalisti Jouni Grönmanin viides sija. Pronssimitalista Grönman jäi 15,0 kiloa.[8]

Suomalaisista purjehtijoista lähimpänä mitalia olivat Mika Aarnikka ja Petri Leskinen, jotka miesten 470-luokassa hävisivät pronssia vieneelle Viron venekunnalle yhdellä nettopisteellä (68,7–69,7). Virolaisten onneksi seitsemästä purjehditusta lähdöstä vain kuusi parasta laskettiin mukaan lopullisiin pisteisiin, sillä Suomi olisi kaikki lähdöt mukaan lukien sijoittunut jaetulle hopeatilalle hopeaa voittaneen Yhdysvaltain venekunnan kanssa.[9]

Naisten maantieajossa Tea Vikstedt-Nyman ylitti maaliviivan pääjoukon mukana ajassa 2:05.03, ja tuloksena oli 25. sija. Selvästi paremmin Vikstedt-Nyman menestyi takaa-ajokilpailussa, jossa hän sijoittui seitsemänneksi. Miehissä Mika Hämäläinen oli miesten 1 000 metrin aika-ajon 15:s.

Matador II -hevostaan vuotta ennen olympialaisia luopumaan joutunut Kyrklund kilpaili Barcelonassa kokemattomalla Edinburg-oriilla. Kouluratsastuksen karsinnassa Kyrklund sijoittui yhdeksänneksi pistein 1 571, mikä takasi finaalipaikan.

Tiukemmin arvostellussa finaalissa Kyrklund ja Edinburg paransivat karsinnan sijoitustaan ja sijoittuivat viidenneksi. Pronssimitalista ratsukko jäi 87 pistettä. Viides sija oli Kyrklundille jo kolmas olympiatasolla.[10]

Barcelonan kesäolympialaisissa suomalaissoutajista parhaan sijoituksen saavutti viidensissä ja viimeisissä olympialaisissaan soutanut Pertti Karppinen. Karppinen, joka voitti juuri miesten yksikössä olympiakultaa kolmesti peräkkäin vuosina 1976–1984, souti näissä kisoissa B-finaalin neljänneksi, millä tuloksella hän oli lopputuloksissa kymmenes.[11]

Barcelonassa Suomella oli ensimmäistä kertaa edustajia sulkapallossa. Suomea edustanut kaksikko sijoittui kumpikin jaetulle 17. sijalle. Pontus Jäntti voitti ensimmäisessä ottelussaan selvästi erin 2–0 Bulgarian Yassen Borissovin. Toisella kierroksella vastaan asettui kiinalainen Liu Jun, jolle Jäntti hävisi ensimmäisen erän pistein 15–13. Toisen erän Liu voitti pistein 15–7, ja Jäntti putosi jatkosta erätappioin 2–0.

Suomen toinen edustaja, Robert Liljequist voitti ensimmäisellä kierroksella portugalilaisen Ricardo Fernandesin erin 2–0. Toisella kierroksella Liljequist koki tappion Indonesian Hermawan Susantolle erin 2–0. Susanto voitti lopulta pronssia.[12]

18-vuotiaana Barcelonan taitouintiin osallistunut Laurila teki suomalaista urheiluhistoriaa olemalla ensimmäinen olympiakisoissa kilpaillut suomalainen taitouimari. 53 kilpailijan joukossa Laurila sijoittui 19:nneksi.

Ensimmäisen ohjelman jälkeen Laurila oli vasta 45:ntenä pistein 81,765. Karsintajärjestelmän vuoksi hän selviytyi kuitenkin varsinaiseen yksilökilpailun karsintavaiheeseen, johon osallistui 21 naista. Tässä vaiheessa Laurila ui pisteet 88,12, jolloin hänen yhteistuloksekseen muodostui 169,885 pistettä. Kahdeksan parhaan finaaliin selviydyttiin pisteillä 178,914.[13]

Suomen 12 uimarin joukkueen kirkkaimmaksi tähdeksi Barcelonassa nousi 18-vuotias Antti Kasvio, joka voitti loppukirillään pronssimitalin 200 metrin vapaauinnissa. Ajan 1.47,63 uinut Kasvio saavutti Suomen ensimmäisen uintimitalin 72 vuoteen. 400 metrin vapaauinnissa Kasvio voitti B-finaalin ylivoimaisesti sijoittuen lopputuloksissa yhdeksänneksi. Miesten 200 metrin sekauinnissa myös vasta 18-vuotias Jani Sievinen voitti alkueränsä, ja finaalissa Sievinen sijoittui neljänneksi häviten pronssimitalistille 28 sadaosaa.[14]

(*)Välineiden yhteispisteet jaettiin lopputuloksiin kahdella.

Ensimmäisenä suomalaisena olympiatasolla rytmisessä voimistelussa kilpailleen Laihon yleiskilpailun loppupisteet olivat 17,975, millä hän sijoittui karsinnan 25:nneksi. Loppukilpailuun etenivät karsinnan yleiskilpailun kuusi parasta ja välinekohtaisten kilpailujen 12 parasta voimistelijaa. Välinekohtaisessa kilpailussa Laiho oli vanteella 26:s, narulla 25:s, keiloilla 32:s ja pallolla 18:s. Pallon karsinnassa Laiho jäi loppukilpailupaikasta 0,125 pistettä.[15]

Tohmajärveläinen keihäänheittäjä Seppo Räty ylsi Suomen yleisurheilijoista ainoana mitalille Barcelonan olympiakisoissa. Soulissa 1988 pronssille kiskaissut Räty heitti karsinnassa tuloksen 80,24 ollen kuudes. Finaalissa Räty heitti toisella kierroksella 86,60 kantaneen heiton, millä hän sijoittui toiseksi. Edelle jäi vain ensimmäisen arvokisavoittonsa ottanut tšekkiläinen Jan Železný, joka kiskaisi ensimmäisellä kierroksella olympiaennätyksen 89,66 metriä.[16]

Rädyn hopeamitalin lisäksi Juha Laukkanen oli keihäsfinaalissa kuudes ja edellisvuoden maailmanmestari Kimmo Kinnunen neljäs häviten pronssimitalisti Steve Backleylle 76 senttimetriä. Sari Essayah sijoittui naisten 10 kn:n kävelyssä neljänneksi, kun mitaleista kamppaillut venäläinen Alina Ivanova hylättiin loppusuoralla. Eroa pronssimitaliin Essayahilla jäi 27 sekuntia. Valentin Kononen oli miesten 50 kilometrin kävelyssä seitsemäs häviten pronssimitalistille 3 minuuttia 36 sekuntia. Heli Rantanen oli naisten keihäänheitossa kuudes, kuten myös Asko Peltoniemi miesten seiväshypyssä.

Pikajuoksijatar Sisko Hanhijoki juoksi erinomaisesti selviydyttyään sekä 100 että 200 metrillä välieriin saakka. Suomen naisten pikaviestijoukkue sijoittui yhdeksänneksi pudottuaan ensimmäisenä joukkueena ulos loppukilpailusta 9 sadasosan marginaalilla.[17]