Suomi kesäolympialaisissa 1964

Suomen ampujien panos Tokiossa oli erinomainen: yhteensä viisi urheilijaa ylti kymmenen parhaan joukkoon, kirkkaimpana kruununa Pentti Linnosvuon ja Väinö Markkasen kultamitalit olympiaennätystuloksilla.

Tokion kesäolympialaisissa nähtiin harvinaisuus, kun suomalainen palloilujoukkue osallistui olympialaisten lopputurnaukseen. Suomen miesten koripallojoukkue on yhä (2020) ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin.[4]

Joukkueen päävalmentaja Kalevi Tuominen ylipuhui vastahakoisen Suomen Koripalloliiton ylipäätään lähettämään joukkueen olympiakarsintoihin. Suomi saavutti olympiapaikan, ja kovaa harjoitellut joukkue aloitti Tokiossa voitolla, mutta hävisi kaksi seuraavaa otteluaan ja menetti mahdollisuuden mitalipeleihin. Ottelussa Uruguayta vastaan Suomella oli vaikeuksia vastustajan pelattua totuttua "törkeämmin" kyynärpäät ylhäällä. Lopuista neljästä alkulohko-ottelustaan Suomi voitti kaksi. Joukkue selviytyi sijoitusotteluihin, joista ensimmäisen se hävisi isäntämaa Japanille. Viimeisen ottelunsa Suomi voitti Meksikoa vastaan ja sijoittui turnauksessa 11:nneksi.[5][6]

• Suomi 80–72 Etelä-Korea
• Yhdysvallat 77–51 Suomi
• Uruguay 73–55 Suomi
• Brasilia 61–54 Suomi
• Suomi 61–59 Australia
• Suomi 63–59 Peru
• Jugoslavia 74–45 Suomi

• Semifinaalikierros, sijat 9–12: Japani 54–45 Suomi
• Finaalikierros, sijat 11–12: Suomi 73–72 Meksiko

Alkulohkonsa viidenneksi päätynyt Suomi pelasi muiden lohkonsa viidensiksi ja kuudensiksi sijoittuneita joukkueita vastaan sijoista 9–12. Semifinaalikierroksella Suomi hävisi isäntämaa Japanille 54–45, minkä seurauksena finaalikierroksella vastaan asettui Meksiko. Suomi voitti ottelun 73–72 sijoittuen näin turnauksen 11:nneksi.

Nummisto meloi ensimmäisen alkuerän viidenneksi ajalla 4.14,34. Tämä ei riittänyt suoraan jatkoon, vaan Nummiston täytyi meloa keräilyerissä. Toisessa erässä hän meloi kolmen urheilijan joukossa toiseksi selviytyen jatkoon sijoituksen perusteella (aika 5.31,76). Välierissä Nummisto meloi kolmannessa erässä ajan 4.17,47, jolla hän sijoittui välierien viimeiseksi ja näin ollen karsiutui loppukilpailusta.

Mäkinen-Närjänen –kaksikon taival alkoi alkueristä: toisessa erässä melonut kaksikko selviytyi suoraan loppukilpailuun melomalla eränsä kolmanneksi ajalla 4.21,41. Finaalissa suomalaiset jäivät kuitenkin yhdeksänniksi eli viimeisiksi ajalla 4.23,02.

Yksilökilpailu

Sija	Urheilija						Yhteensä
19.	Keijo Vanhala	1040	784	860	1035	817	4536
20.	Kari Kaaja	1040	712	900	945	904	4501
22.	Jorma Hotanen	1040	676	800	905	1033	4454

Joukkuekilpailu

Sija	Maa						Yhteensä
7.	Suomi	3120	2221	2560	2885	2754	13540

Paras yksittäisen lajin suomalaissuoritus oli Vanhalan yhdeksäs sija uinnissa. Joukkuekilpailussa maan kolmen urheilijan tulokset laskettiin yhteen.

• Börje Karvonen
  • 1.kierros: Arnulfo Torrevillas: Tappio kehätuomarin keskeytyksellä
• Jorma Limmonen
  • 1.kierros Jan de Rooij: Voitto kehätuomarin keskeytyksellä
  • 2.kierros Constantin Crudu: Tappio pistein 2-3
• Antero Halonen
  • 1.kierros Józef Grudzień: Tappio pistein 1–4 Grudzień voitti olympiakultaa.
• Pertti Purhonen
  • 1.kierros Francis Roberts: Voitto pistein 5–0
  • 2.kierros Bohumil Nemecek: Voitto kehätuomarin keskeytyksellä
  • Puolivälierä Issaka Daborg: Voitto pistein 2–3
  • Välierä Rikardas Tamulis: Tappio pistein 5–0

Neuvostoliiton Tamulis hävisi finaalissa ja palkittiin hopeamitalilla. Erillistä pronssiottelua ei tavanmukaisesti käyty, joten välierien häviäjät palkittiin automaattisesti pronssimitaleilla.

• Kurt Mattsson
  • 1.kierros Alemu Bekele: Voitto pistein 4–1
  • 2.kierros Józef Grzesiak: Tappio pistein 5–0 Grzesiak iski olympiapronssia.

(*) Lehtonen voitti kaksi ensimmäistä vastustajaansa, mutta ei päässyt jatkoon oltuaan punnituksessa ylipainoinen.
(**) Mäenpää voitti kaksi ensimmäistä vastustajaansa, mutta loukkaantui.

Suomen painijoukkueen parhaaksi sijoitukseksi jäi Eero Tapion kuudes sija kreikkalais-roomalaisen painin sarjassa 70 kg.

82,5-kiloisten sarjassa Kangasniemi jäi mitalista 17,5 kg ja Jaakko Kailajärvi 32,5 kg. 90-kiloisissa Jouni Kailajärvi jäi 15 kilogramman päähän mitalista. Yli 90-kiloisissa Mäkinen nosti 137,5 kilogrammaa, mutta joutui keskeyttämään kilpailun: hänen sormestaan irtosi nahka.

Star-luokassa Tallbergit purjehtivat pisteet 5 402 jääden pronssimitalista 125 pistettä. 5.5m -luokassa kolmikon Gullichsen-Salovaara-Fazer lopulliset pisteet olivat 3 039: mitaleille olisi tarvittu yli 2 000 pistettä enemmän.

Miesten parimiehettömässä kaksikossa Pitkänen ja Lehtelä eivät soutaneet alkuerässään maaliin asti, mutta pääsivät keräilyeriin. Kaksikko souti ensimmäisen keräilyerän voittoon ajalla 7.29,03 ja selviytyi loppukilpailuun. Finaalissa suomalaiset olivat kuitenkin selvästi viimeiset, tuloksena kuudes sija.

Miesten perämiehellisessä nelikossa eli pariaironelikossa Suomen joukkue Kesäläinen-Hänninen-Sylvander-Maisala-Kanerva oli kolmannen alkuerän neljäs ajalla 7.03,85. Keräilyerissä suomalaiset olivat toisen erän neljänsiä ajalla 7.21,16, mikä ei riittänyt jatkoon.

Koskinen ei selviytynyt kahdeksan parhaan hyppääjän loppukilpailuun, vaan karsiutui. Kilpailussa piti hypätä viisi pakollista ja kaksi vapaavalintaista hyppyä. Pakollisten hypyjen yhteispisteet olivat Koskisella 52,73. Erityisesti Koskisella onnistuivat viides ja kuudes hyppy, joissa hänen kierroksen sijoituksensa olivat jaettu neljäs ja jaettu viides sija.[7]

Miesten 100 metrin vapaauinnissa Kasvion aika oli 56,3, Vaahtorannan 58,7 ja Hämäläisen 57,6. Jatkoon olisi vaadittu aika 55,9, josta Kasvio jäi neljä sekunnin kymmenystä.

Miesten 400 metrin sekauinnin alkuerissä Suvanto ui 5.09,0 ja Vaahtoranta 5.16,2, kun finaaliin olisi vaadittu aika 5.04,4. Suomalaisten iloksi hopeaa tältä matkalta voitti Yhdysvaltain suomensukuinen Roy Saari. Saari voitti toisenkin mitalin, kun Yhdysvallat voitti 4×200 metrin vapaauintiviestissä olympiakultaa ME-ajalla.

Miesten 400 metrin vapaauinnissa Hämäläisen aika oli 4.35,5 ja Suvanton 4.38,0. Loppukilpailuun vaadittiin aika 4.21,1.

Miesten 1 500 metrin vapaauinnissa 16-vuotias Lepola oli ensimmäisen alkuerän seitsemäs ja viimeinen ajalla 18.33,4. Finaaliin päästiin ajalla 17.33,5.

Miesten 4×200 metrin vapaauintiviestissä 15 osallistujamaasta kahdeksan nopeinta pääsi loppukilpailuun. Suomi oli toisen alkuerän kahdeksasta joukkueesta viides. Loppukilpailuun olisi pitänyt uida tasan viisi sekuntia nopeammin.

Suomen uintijoukkueen parhaasta suorituksesta vastasi sen ainoa naisjäsen: vasta 18-vuotias Eila Pyrhönen ui ensin kolmannen alkuerän toiseksi ajalla 1.07,9, joka oli alkuerien viidenneksi nopein aika. Ensimmäisessä välierässä Pyrhönen oli kolmas: aika 1.07,9 oli välierien kuudenneksi nopeinta vauhtia, mikä takasi paikan kahdeksan nopeimman uimarin finaaliin. Loppukilpailussa Pyrhönen rutisti SE-ajan 1.07,3 sijoittuen lopputuloksissa neljänneksi. Mitalin saavuttaakseen Pyrhösen olisi pitänyt uida 1,3 sekuntia nopeammin.

Miesten telinevoimistelussa Suomea edusti täysi kuuden voimistelijan joukkue. Rantakarin pronssimitali hypyllä oli Suomen voimistelujoukkueen ehdottomasti paras suoritus, sillä suomalaisia ei tämän lisäksi seuloutunut kuuden parhaan telinekohtaisiin loppukilpailuihin. Parasta antia olivat myös Kestolan 11. sija permannolla, Ekmanin 17. sija hevosella sekä Heinosen 19. sija hypyllä. Joukkuekilpailussa Suomen joukkueen sijoitus oli kahdeksas, mitä voitaneen pitää mainiona suorituksena.

Naisten telinevoimistelussa Suomella oli kaksi edustajaa, Salme Koskinen ja Eira Lehtonen. Naisvoimistelijoiden parhaaksi tulokseksi näissä kisoissa jäi Koskisen 60. sija eritasonojapuilla.

Suomalaiset yleisurheilijat saavuttivat Tokion kesäolympialaisista kolme pistesijaa: keihäänheitossa "kaamealla heitolla" kultamitalin voittaneen Pauli Nevalan lisäksi kahdeksan parhaan joukkoon ylsivät Jorma Kinnunen (samaisen keihäänheittokilpailun kuudes) ja Pentti Nikula (miesten seiväshypyn seitsemäs).