Suomi 2030-luvulla

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.[1]

Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennusteen mukaan Suomen väkiluku olisi korkeimmillaan vuonna 2033, jolloin se olisi 5,6 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2034 väkiluku lähtisi laskuun. Väestön ennustetaan keskittyvän kaupunkiseuduille.[2][3] Koska nuorten ikäluokat ovat 2030-luvulla entistä suppeammat, myös yliopistokaupunkeihin on ennustettu joko erittäin vähäisiä muuttovoittoja tai jopa muuttotappioita.[4] Maahanmuuton merkitys Suomen väestörakenteelle on merkittävä, sillä vuodesta 2015 alkaen Suomen väestölisäys on perustunut pelkästään vieraskieliseen väestöön. 2010-luvun puolivälistä lähtien kuolleiden määrä on ollut syntyneitä suurempi.[5]

Vuoden 2022 ennusteen mukaan kasvavia kaupunkiseutuja olisivat 2030-luvun loppuun mennessä Helsingin seutu (+203 417), Tampereen seutu (+46 895), Turun seutu (+25 637), Oulun seutu (+24 546), Jyväskylän seutu (+6 620), Kuopion seutu (+2 796), Rovaniemen seutu (+2407) ja Porvoon seutu (+1100).[5] Tampereen väkiluvun ennakoidaan kasvavan 350 000:een vuoteen 2035 mennessä.[6] Ennusteen mukaan vuosikymmenen lopussa väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.[3]

Tilastokeskuksen ennusteessa miesten elinajanodote pitenee vajaalla viidellä ja naisten runsaalla kolmella vuodella vuoteen 2040 mennessä.[3]

Viimeisten toisen maailmansodan sotaveteraanien odotetaan kuolevan vuosina 2025–2035.[7]

Suomen vanhushuoltosuhteen on ennustettu huononevan lasten ja työikäisen väestön määrä vähetessä.[8] Etenkin hoitoalaan on ennakoitu kohdistuvan paineita väestön ikääntymisen ja syntyvyyden vähenemisen vuoksi.[9]

Jos tupakkalain tavoite toteutuu, vuonna 2030 tupakka- tai nikotiinituotteita käyttää päivittäin alle viisi prosenttia väestöstä.[10]

Uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta on ennustettu kasvavan.[9]

Euroopan unionin tavoitteena on, että liikenne unionin alueella on nollapäästöistä vuoteen 2035 mennessä.[11] Sähköautojen lisääntymisen ennustetaan jatkuvan.[9] Vuoden 2022 ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 yli 2000 polttokennolla toimivaa autoa eli vetyautoa.[11] Uuden tieliikennelain mukaan vanhojen liikennemerkkien pitää olla korvattuna uusilla 1. kesäkuuta 2030 mennessä.[12]

Kirkon tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan Suomen luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee alle puoleen väestöstä 2030-luvun puolessa välissä.[13] Kastettujen määrän ennakoidaan laskevan alle 40 prosenttiin syntyneistä.[14]

Ilmastonmuutos Suomessa merkitsisi ennustusten mukaan sään lämpenemistä sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä. Myrskyjen ja kuumuusaaltojen on ennakoitu lisääntyvän, mikä vaikuttaisi esimerkiksi infrastruktuurin korjaustarpeeseen.[9]