Suomi 2020-luvulla

Suomen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 5 525 292, ja vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Syntyvyys on ollut Suomessa jo pitkään laskussa, ja vuoden 2020 aikana Suomessa syntyvyys oli 9 025 ihmisen verran kuolleisuutta pienempi. Vuonna 2020 Suomessa syntyneitä oli 46 463 ja kuolleita 55 488. Vuoden 2020 aikana Suomen väkiluku kasvoi 8 501 ihmisen verran eli 0,15 prosenttia.[17] 2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kuitenkin kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi.[18] Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla.[19]

2020-luvun alussa moni suomalainen on muuttanut pois pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista pienempiin kaupunkeihin ja kuntiin. Kuvassa Kouvolan keskustaa, joka on kärsinyt suuresta muuttotappiosta 1990-luvulta lähtien.

Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y-sukupolvet sekä myös Z-sukupolveen kuuluvat eli noin vuosina 1997–2009 syntyneet astuvat vuosikymmenen mittaan työelämään.[20][21][22][23] Z-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas viestintätekniikan käyttö.[24] Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt ja syntyvä alfa-sukupolvi.[25][26]

Yleiskuva koronapandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.

Koronaepidemiaan liittyviä suosituksia bussipysäkillä Helsingissä.

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa

Katso myös: Suomen koronaviruspandemian aikajana, Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa heti vuosikymmenen alussa tammikuussa 2020 aiheuttaen koronaviruspandemian. Suomen ensimmäinen koronavirusinfektio todettiin 28. tammikuuta 2020 kiinalaisella matkailijalla Lapissa. Hän parani ollessaan sairaalassa eristyksissä.[27] Ensimmäinen koronavirusinfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Italiasta Suomeen palanneella naisella.[28] Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirus julistettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja pandemian vuoksi Suomeen julistettiin poikkeustila ja valmiuslaki. Taudin leviämisen hillitsemiseksi säädettiin rajoituksia sekä lakitasolla että asetuksina, ja lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Koulut olivat pari kuukautta etäopetuksessa. Uudenmaan maakunta oli eristetty muusta Suomesta 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta 2020, mikä on itsenäisen Suomen historian suurin rauhanajan liikkumisvapauden rajoitustoimenpide.[29][30] Ihmiset vähensivät alussa sosiaalisia kontaktejaan 70 prosenttia.[31]

Kesän 2020 lähestyttyä koronaviruksen leviäminen Suomessa näytti hellittävän, ja useita rajoitustoimia purettiin.[32][33] Syksyllä epidemia kuitenkin kiihtyi uudelleen[34][35][36], ja marras-joulukuun taitteessa Uudenmaan maakunta oli jälleen leviämisvaiheessa[37] Suomeen määrättiin edelleen suosituksia (esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus) ja rajoituksia, joiden tiukkuus riippui taudin leviämisen voimakkuudesta kyseisen sairaanhoitopiirin alueella.[38][39] Samoihin aikoihin maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin ja herkemmin leviäviä koronaviruksen muunnoksia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[40][41] Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021[42][43] ja saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen.[44]

Ensimmäiset rokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020.[45] Aluksi rokotettiin terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä.[46][45] Elokuuhun 2021 mennessä 67,3 % suomalaisista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen, ja täysin rokotettujen eli kaksi rokotetta saaneiden osuus suomalaisista oli 38,7 %.[47] Neljäs koronavirusaalto levisi kuitenkin jälleen nopeasti kesällä 2021. Tässä aallossa suurin osa tartunnoista on ollut viruksen deltamuunnosta, joka leviää selvästi herkemmin ja nopeammin kuin alkuperäinen virus sekä vanhemmat muunnokset, erityisesti rokottamattomien ja vain yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa.[48]

Marraskuuhun 2021 mennessä Suomessa oli vahvistettu yli 167 000 koronavirustartuntaa ja yli 1 200 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa.[47] Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.[49] Tartunnan saaneiden osuus suomalaisista, tautiin kuolleiden osuus suomalaisista ja kuolleiden osuus sairastuneista suomalaisista on Euroopan pienimpiä.[50]

Tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa radikaalisti 2020-luvulla.

Vuonna 2021 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukana Suomen talouskasvu on ollut vuoden 2008 jälkeen käytännössä nolla. Suomea on vaivannut heikko tuottavuus ja vähäiset investoinnit ja Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.[51][52] Havaittiin myös että itä-Euroopan maiden pääkaupunkien Prahan, Bratislavan ja Varsovan asukkaat ovat hyvätuloisempia kuin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.[53]

Uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta on ennustettu kasvavan 2020-luvulla.[54] Sähkön hinta nousi Suomessa hetkellisesti talvella 2022–2023 Ukrainan sodan takia Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi. Sähkön hinnan odotetaan kuitenkin laskevan pian Suomessa tuotettavan tuulivoiman ja ydinvoiman lisääntyvän tarjonnan ansiosta.[55] Yli kolmetoista vuotta viivästynyt Olkiluoto 3 -ydinvoimala saadaan kaupalliseen käyttöön arviolta keväällä 2023. Vuonna 2022 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli vain 14 prosenttia[55], mutta Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin arvion mukaan tuulivoima nousee suurimmaksi sähkön tuotantomuodoksi vuoden 2027 paikkeilla.[56] Vuonna 2030 Suomessa saatetaan tuottaa jopa puolet sähköstä tuulivoimalla.[55]

Oulun Kiiminkipuiston koulu valmistui vuonna 2020.

2000-luvun aikana vuoteen 2020 mennessä nuorten (25–34-vuotiaiden) koulutustaso on voimakkaasti noussut OECD-alueella. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on jäänyt paikalleen ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin, joten korkeakoulutettujen määrä on jäänyt OECD-maiden keskitason (48 %) alapuolelle.[57] Vuoteen 2019 mennessä Suomi on myös pudonnut OECD:n PISA-tutkimuksessa. Matematiikassa osaaminen on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien.[58]

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja samalla toisen asteen oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa, että jokaisen vuonna 2021 tai myöhemmin peruskoulunsa päättävän nuoren on jatkettava opintojaan esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa täysi-ikäisyyteen saakka. Uudistuksen tav​​oitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.[59][60][61]

Raitioliikenne käynnistyi Tampereella kesällä 2021. Kuvassa raitiovaunu Hämeenkadulla tammikuussa 2022.

Korkeita tornitaloja on edelleen rakenteilla suurimpiin kaupunkeihin. Myös huippumoderni, paljon puuta käyttävä arkkitehtuuri jatkaa suosiotaan, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakenteilla oleva uusi lähtö- ja tuloaula.[62] 1980-luvulla käynnistynyt nopeatahtinen uusien kauppakeskusten rakentaminen on hidastunut 2020-luvulla. Helsingin Herttoniemeen valmistui Hertsi-niminen Prisma-keskus maaliskuussa 2020 ja uusi Lippulaiva-kauppakeskus valmistui Espoon Espoonlahteen aiemmin puretun samannimisen kauppakeskuksen paikalle maaliskuussa 2022. Tampereelle avattiin loppuvuonna 2021 suuri monitoimiareena, joka käyttää sponsorinimenään nimeä Nokia Areena.

Tampereen raitioliikenne aloitti toimintansa kesällä 2021. Sitä edeltäneen lähes 50 vuoden ajan Suomessa oli ollut raitiovaunuliikennettä vain Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla suuria joukkoliikenteen projekteja ovat joulukuussa 2022 valmistunut Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen sekä vuonna 2024 käyttöön otettava Raide-Jokeri, eli 25 kilometriä pitkä Helsingin keskusta-alueet kiertävä pikaraitiotie Espoon Keilaniemestä Itä-Helsingin Itäkeskukseen.

Suomen lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020 koronaviruspandemian seurauksena.[63]

Blind Channel.

Koronaviruspandemia lisäsi selvästi kirjallisuuden myyntiä Suomessa. Erityisen paljon lisääntyi äänikirjojen kauppa.[64]

Musiikissa uusia nimiä ovat muun muassa Behm, Bess, Blind Channel, Olli Halonen, Aksel Kankaanranta ja Erika Vikman. Blind Channel tuli kappaleellaan Dark Side vuoden 2021 Euroviisuissa kuudennelle sijalle, mikä on Suomen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään. 2020-luvulla jatkuivat edelleen voimakkaina muun muassa Amorphis-, Haloo Helsinki!- ja Nightwish-yhtyeiden sekä Erinin, J. Karjalaisen, Kaija Koon, Antti Tuiskun, Lauri Tähkän ja Arttu Wiskarin suosiot.

Katsotuimpia kotimaisia 2020-luvun elokuvia ovat Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit, Lenka Hellstedtin ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen, Antti J. Jokisen ohjaama Helene ja Taneli Mustosen ohjaama Se mieletön remppa[65]

Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi historiansa ensimmäisen kerran arvokisoihin jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2020, jotka kuitenkin lykättiin kesään 2021 koronaviruspandemian vuoksi. Suomi tuli turnauksessa lopulta sijalle 20. Samana kesänä järjestetyissä Tokion kesäolympialaisissa Suomi sai kaksi pronssimitalia: Matti Mattsson miesten 200 metrin rintauinnista ja Mira Potkonen naisten 60 kg nyrkkeilystä. Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa ensimmäisen olympiakultamitalinsa Pekingin talviolympialaisissa 2022, ja naisten jääkiekkomaajoukkue voitti Pekingissä pronssia. Samana vuonna Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti neljännen MM-kultamitalinsa ja samalla ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Iivo Niskanen voitti Pekingissä maastohiihdossa kaikkiaan kolme mitalia, joista yksi oli kultainen. Muita mitalisijoille yltäneitä maastohiihtäjiä olivat Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski ja Joni Mäki. Lokakuussa 2022 Kalle Rovanperä varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana voitettuaan Uuden-Seelannin rallin. Kyseessä oli lisäksi Suomen ensimmäinen rallin maailmanmestaruus 20 vuoteen, vaikkakin vuosina 1978–2002 suomalaiset olivat voittaneet rallin maailmanmestaruuksia moneen otteeseen.

• somevaikuttaja
• luontokato[66]
• padel[66]
• vihreä siirtymä
• ennallistaminen