Suomi–Kiina-seura

Suomi–Kiina-seura on vuonna 1951 perustettu ystävyysseura Suomen ja Kiinan kansantasavallan välillä. Seura pyrkii edustamaan kulttuurivaihtoa kahden maan välillä ja jakaa tietoa Kiinasta suomalaisille.[1] Yhdistyksen kotipaikkakunta on Helsinki.[2]

Suomi–Kiina-seura
Perustettu 1951
Tyyppi ystävyysseura
Kotipaikka Helsinki
Jäsenet 823 (31.12.2020)
Puheenjohtaja Mikko Puustinen
Jäsenlehti Kiina sanoin ja kuvin
Aiheesta muualla
kiinaseura.fi

Seuran puheenjohtaja on Mikko Puustinen.[3] Vuoden 2020 lopussa seurassa oli 823 jäsentä, joista 712 olivat jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä.[4] Seura on julkaissut lehteä Kiina sanoin ja kuvin vuodesta 1956 lähtien. Lehden päätoimittaja on Hanna-Mari Ylinen.[5]

Yhdistyksellä on paikallisosastoja Iisalmessa, Joensuussa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.[6]

Historia

Suomi–Kiina-seura perustettiin kesäkuussa 1951, reilu puoli vuotta sen jälkeen, kun Suomi oli solminut diplomaattiset suhteet Kiinan kansantasavaltaan. Seura toi Suomeen 1950-luvulla kiinalaisia akrobaatteja ja Peking-oopperan taiteilijoita. Suomi oli länsimaisittain aktiivinen kulttuurisuhteiden solmimisessa Kiinaan tuolloin. Vuodesta 1961 alkaen seura järjesti matkoja Kiinaan. Kulttuurivallankumous katkaisi yhteydet ja johti Kiinan eristäytymiseen. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa seuran toiminta sai poliittisen leiman. Etenkin nuorison yhteiskunnallinen kiinnostus nosti seuran jäsenmäärää 1970-luvulla ja kulttuurivaihto alkoi taas. 1970-luvun lopulla politiikan ja ideologian painoarvo laski seurassa jälleen. Seura järjesti säännöllisesti matkoja Kiinaan 1971–1994. Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus 1989 aiheutti seurassa jäsenkadon. 2000-luvulla toiminta lisääntyi jälleen.[7]

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:[8]

Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan yleisavustuksia eli vuotuiseen toimintaan tarkoitettuja toiminta-avustuksia. Ehtona on, että toiminta on vakiintunutta sekä yhteiskunnallisesti ja kulttuuripoliittisesti vaikuttavaa. Eduskunta päättää vuosittain, minkä enimmäissumman ministeriö käyttää avustuksiin. Vuosina 2012–2022 ministeriö on myöntänyt Suomi–Kiina-seuralle yleisavustuksia valtakunnalliseen ystävyysseuratoimintaan seuraavasti:[9]

Avustus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
OKM:n ystävyysseurojen yleisavustus &&&&&&&&&&039000.&&&&0039 000 € &&&&&&&&&&037500.&&&&0037 500 € &&&&&&&&&&038000.&&&&0038 000 € &&&&&&&&&&038000.&&&&0038 000 € &&&&&&&&&&040000.&&&&0040 000 € &&&&&&&&&&040000.&&&&0040 000 € &&&&&&&&&&050000.&&&&0050 000 € &&&&&&&&&&050000.&&&&0050 000 € &&&&&&&&&&050000.&&&&0050 000 € &&&&&&&&&&048200.&&&&0048 200 € &&&&&&&&&&048200.&&&&0048 200 €

Lähteet
  1. Suomi–Kiina-seura ry Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
  2. Suomi-Kiina-seura - Samfundet Finland-Kina r.y. Yhdistysrekisterin tietopalvelu. 15.12.2020. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 8.4.2022.
  3. Hallitus 2021 Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
  4. Toimintakertomus vuodelta 2020 Suomi–Kiina-seura. Viitattu 9.4.2022.
  5. Kiina sanoin ja kuvin Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
  6. Paikallisosastot Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
  7. Litukka, Satu-Maaria: Suomi-Kiina -seuran ja sen kirjaston rooli kulttuurisen tiedon välittäjänä (PDF) (Sivut 42–43) Trepo. 2008. Tampereen yliopisto. Viitattu 8.4.2022.
  8. Suomi−Kiina-seuran hallintoelimien jäsenet 1951−2021 Suomi–Kiina-seura. Viitattu 9.4.2022.
  9. Yleisavustukset valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.4.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.