Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (lyhenne Syke[2], ruots. Finlands miljöcentral, engl. Finnish Environment Institute) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä.

Suomen ympäristökeskus
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 1995
Sijainti Helsinki, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu
Ministeriö ympäristöministeriö; vesivara-asioissa maa- ja metsätalousministeriö.
Tutkimusala ympäristöala
Työntekijöiden määrä 609 (31.12.2019)[1]
Johtaja Leif Schulman (1.1.2021–)

Sykeä ohjaa kaksi ministeriötä: ympäristöministeriö ja vesivara-asioissa maa- ja metsätalousministeriö.[3]

Syken päätoimipaikka on Helsingissä ja alueelliset toimipaikat Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa.[4]

Tehtävät

Syke tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Syke kokoaa, muokkaa ja välittää ympäristötietoa ja huolehtii EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportointitehtävistä. Syke hoitaa myös vesivarojen hoitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä.[5]

Historia

Suomen ympäristökeskus perustettiin vuonna 1995 Vesi- ja ympäristöhallituksen seuraajaksi. [6]

1. tammikuuta 2009 Suomen ympäristökeskukseen perustettiin merikeskus, jolloin Merentutkimuslaitos lakkautettiin ja sen biologinen tutkimus siirtyi Suomen ympäristökeskukseen ja fysikaalinen tutkimus Ilmatieteen laitokselle.[7]

Pääjohtajat

Organisaatio
Syken päätoimipaikan etuovi Viikissä. Kuva: Pirjo Ferin

Syken toiminta on koottu seitsemään keskukseen. Keskusten päätehtäviin kuuluvat tutkimus- ja kehittämistyö sekä erilaisten palveluiden tuottaminen. Strategiset ohjelmat pureutuvat ajankohtaisiin teemoihin ja toimivat yli keskusrajojen. Hallintopalvelut, johdon tuki ja viestintä tukevat keskusten ja johdon toimintaa ja kansainvälisten asiain yksikkö kanavoi Syken asiantuntemusta ulkomaille. Ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta tukee ja arvioi Sykeä sekä edistää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.

Palvelut

Aranda

Aranda on nykyaikainen jäävahvistettu tutkimusalus, joka soveltuu ympärivuotiseen ja vaativaan merentutkimukseen. Aluksen toimintaa hallinnoi Syke ja sen omistaa Suomen valtio. Arandan tutkimusmatkat suuntautuvat pääosin Itämerelle, mutta se on tehnyt useita tutkimusmatkoja myös pohjoiselle Jäämerelle ja Etelämannerta ympäröivälle merialueelle. Tutkimusmatkat liittyvät kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen merentutkimukseen ja Itämeren tilan seurantaan Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Arandalla järjestetään korona-ajan ulkopuolella avoimia ovia yleisölle.

Merentutkimusalus Aranda. Kuva: Ilkka Lastumäki

Järvi-meriwiki
Pääartikkeli: Järviwiki

Syken perustama Järvi-meriwiki on Suomen järvien ja merien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Sieltä löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvistä ja merialueista sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Palveluun voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Sitä voi myös käyttää esimerkiksi kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen.

Järviwikin ensimmäinen versio julkaistiin maaliskuussa 2011. Myöhemmin se laajeni Järvi-meriwikiksi.

Vesi.fi

Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Tietosisällön sivustolle tuottavat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteispalveluna yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Lähteet
  1. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2019 2019. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.12.2020.
  2. Suomen ympäristökeskus uudistaa organisaatiotaan − visiona kestävyysmurros, maapallolle mahtuva elämä  STTinfo.fi. 24.1.2023. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.1.2023.
  3. Suunnittelu ja seuranta syke.fi.
  4. Toimipaikat SYKE. Viitattu 1.10.2016.
  5. Ympäristöhallinnon esittely ymparisto.fi.
  6. Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 330. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2.
  7. Uudistus tuo Suomeen Merikeskuksen 10.12.2008. Suomen liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. Viitattu 13.7.2013.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.