Suomen urheilu 1970
Suomen urheilu 1970 käsittelee vuoden 1970 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Kalevi Oikarainen | Hiihto |
| 2. | Pauli Nevala | Yleisurheilu |
| 3. | Kaarlo Kangasniemi | Painonnosto |
| 4. | Kalevi Lahdenranta | Painonnosto |
| 5. | Hannu Mikkola | Autourheilu |
| 6. | Ari Salin | Yleisurheilu |
| 7. | Marjatta Kajosmaa | Hiihto |
| 8. | Leo Kinnunen | Autourheilu |
| 9. | Kauko Kangasniemi | Painonnosto |
| 10. | Jorma Kinnunen | Yleisurheilu |
| Lähde: [1] | ||
Naisten listalla kolme parasta olivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Marjatta Kajosmaa | Hiihto |
| 2. | Pirjo Seppä | Suunnistus |
| 3. | Senja Pusula | Hiihto |
| Lähde: [1] | ||
Autourheilu
- Jyväskylän suurajojen voittajaksi ajoi kolmannen peräkkäisen kerran Hannu Mikkola Ford Escortilla.[2]
Jalkapallo
- Suomen maajoukkue pelasi seitsemän maaottelua eikä voittanut niistä yhtään. Helsingin olympiastadionilla Olavi Laaksosen valmentama Suomi pelasi tasapelin 0–0 toukokuussa Saksan liittotasavallan amatöörijoukkueen kanssa ja 1–1 kesäkuun alussa Tanskan kanssa. Euroopan-mestaruuskilpailujen karsinnat Suomi aloitti lokakuussa pelaamalla Prahassa Tšekkoslovakian kanssa tasan 1–1 Matti Paatelaisen tehdessä Suomen maalin ja häviämällä Bukarestissa Romanialle 3–0. Vuoden neljästä suomalaismaalista Tommy Lindholm teki kaksi.[3][4]
- Suomen-mestaruuden voitti Lahden Reipas, hopeaa sai Mikkelin Palloilijat ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[5]
Jääkiekko
- Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Helsingin IFK, hopeaa sai kolmannen peräkkäisen kerran Tampereen Ilves ja pronssille sijoittui Turun Toverit.[6]
Jääpallo
- Suomen-mestaruuden voitti Oulun Luistinseura, hopeaa sai Warkauden Pallo -35 ja pronssille sijoittui Mikkelin Palloilijat.[7]
Koripallo
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran espoolainen Tapion Honka, hopeaa sai niinikään kolmannen peräkkäisen kerran Helsingin Kisa-Toverit ja pronssille sijoittui Kotkan Työväen Palloilijat.[8]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Lahden Sampo, hopeaa sai myös toisena peräkkäisenä kautena helsinkiläinen Työväen Mailapojat ja pronssille sijoittui Jyväskylän Kiri.[9]
Lentopallo
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran hämeenlinnalainen Luolajan Kajastus, hopeaa sai helsinkiläinen Johanneksen Pojat ja pronssille sijoittui Karhulan Rateko.[10]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran helsinkiläinen Wartti, hopeaa sai helsinkiläinen Koiton Riento ja pronssille sijoittui Lahden Kimmo.[10]
Paini
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa Martti Laakso saavutti hopeaa kreikkalais-roomalaisen painin alle 62-kiloisten sarjassa.[11]
Painonnosto
- Maailmanmestaruuskilpailuissa Kalevi Lahdenranta saavutti yhteistuloskilpailussa pronssia yli 110-kiloisten sarjassa. Yksittäisissä nostomuodoissa Lahdenranta ja Kauko Kangasniemi (alle 110-kiloiset) voittivat kultaa tempauksessa, Ari Kurko (alle 75-kiloiset) saavutti hopeaa punnerruksessa ja Lahdenranta oli pronssilla työnnössä.[12]
Pohjoismaiset hiihtolajit
- Maailmanmestaruuskilpailuissa Kalevi Oikarainen voitti kultaa 50 kilometrin hiihdossa. Marjatta Kajosmaa oli hopealla 10 kilometrin hiihdossa sekä pronssilla Senja Pusulan ja Helena Takalon kanssa viestissä.[13]
Suunnistus
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 27.–29.9. 1970 Itä-Saksan Friedrichrodassa Pirjo Seppä sijoittui henkilökohtaisilla matkoilla parhaana suomalaisena neljänneksi. Myös sekä miesten että naisten viestissä Suomen joukkue sijoittui neljänneksi.[14]
Yleisurheilu
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa Jarkko Tapola saavutti pronssia 60 metrin juoksussa.[15]
Lähteet
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
Viitteet
- Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 110. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- Pihlaja, s. 135
- Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 207–209. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
- Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 380–381. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- Pihlaja, s. 201
- Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 141. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
- Pihlaja, s. 270
- Pihlaja, s. 315
- Pihlaja, s. 316
- Pihlaja, s. 340
- Pihlaja, s. 495–496
- Pihlaja, s. 516
- Pihlaja, s. 160–166, 440–441, 869
- World Orienteering Championships 1970 International Orienteering Federation. Viitattu 4.11.2018. (englanniksi)
- Pihlaja, s. 927
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.