Suomen urheilu 1952

Suomen urheilu 1952 käsittelee vuoden 1952 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

SijaUrheilijaUrheilumuoto
1.Veikko HakulinenHiihto
2.Pentti HämäläinenNyrkkeily
3.Thorvald StrömbergMelonta
4.Kelpo GröndahlPaini
5.Heikki HasuHiihto
6.Kurt WiresYrjö HietanenMelonta
7.Toivo HyytiäinenYleisurheilu
8.Tapio MäkeläHiihto
9.Kalervo RauhalaPaini
10.Olavi RinteenpääYleisurheilu
Lähde: [1]

Erillisellä naisten listalla kuusi parasta olivat:

SijaUrheilijaUrheilumuoto
1.Sylvi SaimoMelonta
2.Lydia Wideman-LehtonenHiihto
3.Maire ÖsterdahlYleisurheilu
4.Mirja HietamiesHiihto
5.Siiri RantanenHiihto
6.Kaija MäkeläUinti
Lähde: [1]

Olympialaiset

  • Oslon talviolympialaisissa Suomi saavutti kolme kultamitalia, neljä hopeaa sekä kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli kolmas.[2]
  • Suomi isännöi kesäolympialaisia Helsingissä. Tärkein tapahtumapaikka oli Helsingin olympiastadion mutta kilpailuja käytiin myös muualla pääkaupunkiseudulla ja nykyaikainen viisiottelu kilpailtiin Hämeenlinnassa. Jalkapallon alkuotteluja pelattiin Helsingin lisäksi neljällä muulla paikkakunnalla. Suomi saavutti kisoissa kuusi kultamitalia, kolme hopeaa sekä 13 pronssia ja oli mitalitilastossa kahdeksas.[3]

Autourheilu

  • Hyvinkään lentokentällä ajettiin kääpiöautojen SM-kilpailu (500 cm3), autoluokat alle ja yli 1500 cm3 ja kolme moottoripyöräluokkaa (alle 150 cm3, alle 350 cm3, alle 500 cm3 sarjat).[4]

Golf

  • Talin golfkenttä Helsingissä avattiin täysimittaisena 18-reikäisenä olympiakisojen avajaispäivänä.

Jalkapallo

Jääkiekko

Jääpallo

Koripallo

Melonta

Nyrkkeily

Paini

Pohjoismaiset hiihtolajit

Yleisurheilu

Lähteet

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.

Viitteet

  1. Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 38. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Arponen, s. 413–414
  3. Arponen, s. 153–154
  4. Hyvinkään vauhtikisat 1952 | Elävä arkisto | yle.fi yle.fi.
  5. Arponen, s. 168
  6. Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 152, 154–155. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
  7. Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 148–152, 156, 352. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
  8. Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 373–374. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  9. Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 135. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
  10. Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 106–107. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  11. Pihlaja, s. 201
  12. Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 139. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
  13. Arponen, s. 416
  14. Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411.
  15. Pihlaja, s. 269
  16. Pihlaja, s. 315
  17. Arppi, Heikki: Kataja on 2000-luvun paras koripallojoukkue mitalien määrässä mitattuna Karjalainen. 15.5.2017. Arkistoitu 3.10.2018. Viitattu 3.10.2018.
  18. Pihlaja, s. 316
  19. Arponen, s. 154, 165
  20. Arponen, s. 154, 160–161
  21. Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 579–581, 728, 732. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
  22. Arponen, s. 154, 159–160
  23. Arponen, s. 413–415
  24. Arponen, s. 154–158
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.