Suomen työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö (ruots. Arbets- och näringsministeriet) (TEM)[3] on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka vastuualueeseen kuuluvat yrityksiä, yritysrahoitusta, työelämää, energiaa, kilpailua ja kuluttajia, aluekehitystä sekä työvoiman maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevat asiat.[4][2]

Työ- ja elinkeinoministeriö
Arbets- och näringsministeriet (TEM)
Ministeri(t)
 Työministeri Tuula Haatainen[1]
 Elinkeinoministeri Mika Lintilä[1]
Kansliapäällikkö Raimo Luoma[1]
Budjetti 3,5 mrd. € (2022)
Työntekijöitä noin 400[2]
Osoite Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 23
00023 VALTIONEUVOSTO
www.tem.fi

Ministeriön hallinnonalan määrärahat olivat vuonna 2020 noin 2866 milj. euroa. Ministeriön toimintamenomäärärahat ovat 35,4 milj. euroa. Hallinnonalan myöntämisvaltuudet ovat yhteensä 1696 milj. euroa.[5]

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii kahdessa toimipisteessä Helsingissä. Aleksanterinkatu 4 on ministeriön yhteinen toimitalo. Bulevardi 6 A:ssa sijaitsee valtakunnansovittelijan toimisto. [6]

Historia

Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2008. Siihen sisällytettiin samalla omina yksiköinään lakkautettujen kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön tehtävät, lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita, sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä.[7]

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriön historia ulottuu vuoteen 1888, jolloin 9.8. annetulla armollisella asetuksella perustettiin kauppa- ja teollisuustoimituskunta. 27.11.1918 annetulla asetuksella toimituskunnista tuli ministeriöitä, jolloin syntyi kauppa- ja teollisuusministeriö.[7]

Ministeriön tehtävänä oli vastata Suomen suuriruhtinaskunnan kaupasta, merenkulusta, luotsi- ja majakkalaitoksista sekä satamien perustamisista ja kulkuväylien perkauksista, ruukkien ja sahalaitoksien, myllyjen, tehtaiden ja voimalaitoksien toiminnasta. Kauppa- ja teollisuustoimituskunta vastasi myös paloviinan valmistamiseen, elinkeinojen verottamiseen, patentti- ja rekisterihallituksen toimintaan sekä vakuutusyhtiöihin liittyvistä asioista.[7]

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluivat myös ammattikasvatus ja ammattikoulujen toiminnan valvonta ja ohjaus. KTM:n ammattikasvatusosaston tehtävät siirrettiin vuoden 1966 alussa perustetulle Ammattikasvatushallitukselle, joka siirtyi opetusministeriön alaisuuteen vuonna 1969.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö / Työ(voima)ministeriö

Vuonna 1903 alkoi julkinen työnvälitys, jonka toiminta keskittyi alkuvaiheessa suurimpiin kaupunkeihin. Valtion ohjaus työttömyyden hoidossa vakiintui 1930-luvulla. Keskushallinnossa työvoima-asiat hoidettiin aluksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä. Työvoimaosastosta muodostettiin vuonna 1970 työvoimaministeriö. Vuonna 1989 ministeriö sai hoidettavakseen myös työlainsäädäntö- ja työsuojeluasiat sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja samalla ministeriön nimi muuttui työministeriöksi. Vuonna 1997 työministeriön tehtäviin liitettiin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä maahanmuuttoa koskevat asiat, ja työsuojelua käsittelevät asiat siirrettiin vastaavasti takaisin sosiaali- ja terveysministeriöön.[7][8]

Perustaminen

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa päätettiin perustaa uusi ministeriö, johon yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa.[7]

Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä maahanmuuttoa koskevat asiat siirrettiin sisäasiainministeriöön ja alue- ja paikallishallintoyksikkö valtiovarainministeriöön. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät tehtävät siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriöön vuoden 2012 alussa.[7]

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön ensimmäisenä kansliapäällikkönä toimi Erkki Virtanen. Hän jäi eläkkeelle lokakuussa 2015, jolloin virkakautensa aloitti Jari Gustafsson. Kesäkuussa 2020 uutena kansliapäällikkönä aloitti Raimo Luoma, joka on aikaisemmin toiminut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana sekä pääministeri Antti Rinteen valtiosihteerinä.

Nykyisessä ja sitä edeltäneissä ministeriöissä toimineet ministerit

Organisaatio

Osastot

Ministeriön toiminta on jakaantunut seuraaviin osastoihin:[9]

  • alueet ja kasvupalvelut
  • energia
  • innovaatiot ja yritysrahoitus
  • työllisyys ja toimivat markkinat
  • maahanmuutto ja kotouttaminen

Virastot ja laitokset

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat seuraavat virastot ja yhtiöt. Ministeriön alaisuudessa toimii lisäksi useita valtionapuyhteisöitä ja rahastoja.[9]

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen toimistot

Ministeriön yhteydessä toimivat lisäksi valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen toimistot.[9]

Lähteet

  1. Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatio 8.10.2015 (päivitetty). Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 3.11.2015.
  2. Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi. Viitattu 12.6.2015.
  3. Lyhenteet Kotus.fi. 18.11.2010. Viitattu 18.3.2015. [vanhentunut linkki]
  4. Työ- ja elinkeinoministeriö - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.4.2022.
  5. Valtion talousarvioesitykset budjetti.vm.fi. Viitattu 30.5.2018.
  6. Toimipisteiden yhteystiedot tem.fi. Viitattu 25.6.2015.
  7. Ministeriön historia tem.fi. Viitattu 28.11.2020.
  8. FINLEX ® - Hallituksen esitykset: HE 54/2007 www.finlex.fi. Viitattu 23.4.2022.
  9. Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatio tem.fi.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.